Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Lapsi saa neuvolakortin eli lapsuusiän terveyskortin neuvolasta heti syntymänsä jälkeen, ja sitä käytetään siihen asti, kun hän siirtyy kouluun.
Neuvolakirjassa (toimittaja Olli Simell,1997, s.219) on kuvia painon ja pituuden seurannasta neuvolakortissa. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1071032__Sneuvolakirja__Or…
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainoastaan englanniksi löytyy A-sarjan Mersuihin korjausopas. Sitä ei ole Vaasan kauounginkirjastossa, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi hintaan 2 euroa.
Mikäli liikut Kauhajoella tai Lapualla, niin näiden pääkirjastosta oppaan pitäisi löytyä myös.
Saat pin-koodin kirjastokorttiisi kirjaston henklökunnalta käydessäsi kirjastossa. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, joten varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjastossa_asiointi--/sivu.tmpl?sivu_id=475
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Kollega Tampereelta osasi kertoa oikean osoitteen: loru on nimeltään Porsaslaulu ja se on ilmestynyt ainakin julkaisussa Pääskysen joulukontti 1923, toimittaneet Helmi Krohn, Arvid Lydecken ja Salme Setälä. Lorun kirjoittajaa ei mainita, se on mahdollisesti joku toimittajista. Loru on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuita https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977251?term=Possu&term=possuja&term=possua&term=Kymmenen&term=possuista&page=48 . Julkaisun voi myös tilata kaukolainaksi Kuopion kirjaston kautta https://q.surveypal.com/kaukolaina3/0 .
Liskoilla on kloaakki, joka yhdistää suolen, virstatiet ja sukupuolielinten tiehyet. Koiraiden kloaakissa on lisäksi hemipenis, joka kääntyy esiin parittelua varten. Heminpenis vie sukusolut naaraan kloaakkiin.Liskot – WikipediaKloaakki – WikipediaLatva, Jarmo & Tarnanen, Lisse. Suomen käärmeet ja liskot. Madella 2013. S. 229.
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
1. Isoisää etsimässä on käännetty vain sloveeniksi ja latviaksi. (Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN )
2. Kantakortista löytyvät viime sotiimme osallistuneiden miesten sotapalvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen asti. Periaatteessa kantakortin tiedot ovat, tietyin rajoituksin, julkisia.
Lisää tietoa kantakortista ja muista lähteistä löytyy Arkistolaitoksen Arkistojen portti -sivustolta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Newsweek ei näytä enää tulevan painettuna versiona mihinkään HelMet-kirjastoon. Sen sijaan HelMet-kirjaston asiakkaana voit lukea sen omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi Zinio-lehtipalvelun kautta.
Ohjeet ja kirjautumislinkin e-lehtipalveluihin löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Hei!
Kysymyksesi oli kinkkinen, mutta onneksemme saimme apuja Forssasta.
Etsimäsi kirja voisi olla osa Caspron 1991 julkaisemaa Sylikuvasto-sarjaa (1-4). Kaikki Sylikuvaston osat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Kirjaston tietokannassa voit tutustua osien sisällysluetteloihin:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sylikuvasto&type=AllFields&…
Löysin Makupalat.fi-hakemiston kautta Kansallisarkiston julkaiseman tutkimuksen Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 1-2, joista toinen osa , Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa käsittelee aihetta https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Ulkomaalaisten_sot… . Teoksen lähdeluettelosta voi myös löytyä viitteitä muuhun tutkimukseen.
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Mukavaa, että olette aloittaneet hyvän harrastuksen! Lukupiiriä aloitettaessa on mietittävä käytännön järjestelyjä, niistä saa vinkkejä täältä: http://www.lukupiirit.fi/ Kirjastosta voi lainata sellaiset kirjat kuin Lukupiirikirja tai Lukupiirin lumo. Ehkä niistä voi saada vinkkejä ja ideoita lukupiirin pitämiseen.
Teillä on varsin suuri lukupiiri, mutta kyllä niitä tuonkin kokoisia on. Itse vedän tällä hetkellä kymmenen hengen lukupiiriä, ja se tuntuu varsin sopivalta. Teidän ryhmästänne voisi saada kaksi lukupiiriä. Voitte tietenkin kokeilla, miltä tuntuu olla yhdessä suuressa ryhmässä ja toisaalta kahdessa pienemmässä.
Ensimmäinen kirja tuntuu aina tärkeältä, mutta on aika vaikea löytää sellaista kirjaa, joka miellyttäisi kaikkia yhtä...
