Parhaiten kuvauksiisi sopiva kirja on Harri Kalhan Kokottien kultakausi:Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina.https://www.finna.fi/Record/helmet.2127542?sid=4784264006Naisen roolin ja normien uudistajista käytettiin myös sanaa flapper, Suomessa jazz-tytöt.https://helda.helsinki.fi/items/cdd160b0-6a37-4ff7-898a-915e7d4d710c
Tasaperävene on venetyyppi, jonka perä on nimensä mukaisesti tasainen. Tämä muotoilun ansiosta veneeseen voidaan kiinnittää perämoottori ja se auttaa venettä nousemaan helpommin liukuun moottorin tehon kasvaessa. Lähtökohtaisesti kyseessä on siis moottorivene, mutta jota pystynee tarvittaessa soutamallakin liikuttamaan. Oheisen linkin takaa löytyy erään venevalmistajan infoa tasaperäveneestä.https://www.veneen.fi/category/126/tasaperaveneEli oletettavasti Johannes ja Pietari liikkuivat moottoriveneellä.
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-...
Puihin ja metsään liittyvistä uskomuksista ja kansanperinteestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hjelt, Marjut: Taikametsä, tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, 2000. Tässä Jaana Aallon kuvittamassa teoksessa on nimenomaan metsään ja metsän olentoihin liittyviä uskomuksia, tarinoita ja taikoja.
Kovalainen, Ritva: Puiden kansa, 1997
Relve, Hendrik: Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, 1997
Metsä ja metsänviljaa, (Kalevalaseuran vuosikirja ; 73), 1994.
Kyseistä kirjaa löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kirjastosta. Saatavilla on tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston 14 vrk:n laina ja Humakin 21 vrk:n laina.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
On totta, että luettelokorttitiedot eivat kerro alkuperäisteoksen julkaisuvuotta. Täytyy turvautua muihin keinoihin. Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjasto-osastolta löytyy ainakin 2 kirjaa, joista on apua. Kirjat ovat Science Fiction, 1990 ja Twentieth-Century Science-Fiction Writers, 1986. Kirjat ovat luokassa 86.12.
Kirjoissa on tietoa Philip K. Dickista sekä hänen julkaisuluettelonsa, josta selviävät hänen teostensa alkuperäiset julkaisuvuodet. Olet löytänyt jo kaikki ne teokset, jotka meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa Philip K. Dickilta vuosilta 1974-1983. Kovin montaa kirjaa Dickiltä ei edes ole tuolta ajanjaksolta.
Muita kirjoja, joita ei meillä ole kokoelmissamme ovat: Flow My Tears, The Policeman said, 1974,...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
The Viktorian Web (http://www.victorianweb.org ) tarjoaa laajan portaalin Viktorian ajan historiaa, kulttuuria ja kirjallisuutta käsitteleviin sivustoihin. Muita sivustoja aiheeseen löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_era
http://victorian.lang.nagoya-u.ac.jp (The Victorian Literary Stdies)
http://http://www.bavsuk.org (Britissh Association for Victorian Studies)
Kirjatietoa Englannin viktoriaanisen ajan kirjallisuudesta löytyy muun muassa Kansojen kirjallisuudesta, osa 8.
Sukunimi tietokantaan täytyy todella muuttaa kirjastossa esittämällä henkilökortin. Osoitteenmuutoksen voi tehdä netissä etusivun http://www.helmet.fi vasemmassa palkissa olevasta Osoitteenmuutos linkistä.
Seuraavissa kirjoisss käsitellään suomalaista matkailua viimevuosikymmenten aikana. Myös lentoemäntien ja stuerttien työstä löytyi kirja:
Viisi vuosikymmentä lennossa : Finnairin lentoemäntien ja stuerttien työn historia 1947-1997 / [kirjoitus ja kuvitus:] Yki Heinonen. Helsinki : Edita, 1997.
Elämyksiä elämääsi : 40 vuotta Aurinkomatkoja / toimittanut Tom Selänniemi ; [kirjoittajat: Janne Ahtola ... et al.]. Helsingissä : Otava, 2003
Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle : suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet / toimittanut: Topi Falkenberg. Vantaa : Suomen Ilmailumuseo, 2000.
Mikä maa - mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan / toimittajat = editors: Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku : Turun yliopisto, 1995....
"Flickan vid stenbänken" -elokuvan hankkimisesta on paras tehdä hankintaehdotus kirjastolle. Hankintaehdotuslomake löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Marianne Ahrnen ohjaama elokuva perustuu Maria Gripen tarinaan ja on saatavissa ainoastaan Malmön kaupunginkirjastosta.
Johanna Jääsaaren kirja Yle yleisöjen ehdoilla ?: tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista ei valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimaan.
Kirjaa on hankittu Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon. Saatavuuden voit tarkistaa Helkasta http://finna.fi.
Seuraavan kerran helatorstaita vietetään toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2024. Tulevien vuosien kalentereita voi selata osoitteessa www.almanakka.fi
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
