Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.
Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla...
Jos on mahdollista uusia laina, kannattaa se tehdä ensin. Näin saat lisäaikaa nuottiosan etsimiseen ja sakkojen kertyminen pysähtyy. Kannattaa myös toimia ajoissa. Kun laina on 60 päivää myöhässä, sen periminen siirtyy yksityiseen perintään, ja se lisää kustannuksia.
Jos et kuitenkaan löydä sitä, kirja ja nuotti on korvattava. Tule kirjastoon niin selvitellään asia.
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on...
En ole asiantuntija lainopillisissa asioissa, joten kommentoin asiaa vain yleisellä tasolla löytämieni lähteiden perusteella. Yleisesti ottaen julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, koska se lukeutuu sananvapauden piiriin. Myös yksityishenkilön kuvaaminen ja tästä otetun kuvan julkaiseminen on lähtökohtaisesti sallittua eikä lupaa tarvita. Toki luvan kysyminen on hyvien tapojen mukaista. Kuva ei myöskään saa aiheuttaa kuvatulle henkilölle kärsimystä, haittaa tai muuta harmia. Sen sijaan kuvaaminen ilman lupaa ei ole sallittua kotirauhan turvaamissa paikoissa, kuten asunnossa, sen pihalla tai muilla yksityiseksi luokiteltavilla alueilla.Rannalla kuvaamista käsitellään esimerkiksi tässä MTV Uutisten jutussa: Saako rannalla kuvata...
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa suomalaisten etunimien merkityksestä:
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Joensuun kaupunginkirjaston aineitorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
Sieltä löytyvät myös tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista, esim. asiasanahaulla: etunimet.
Tässä lyhyesti kysymiesi nimien merkityksestä, kirjoista voi katsoa lisätietoa:
ANTTI
Vanha suomalainen muoto ANDREAS-nimestä. Nimi merkitsee 'miehekästä, rohkeaa'. Andreas on mm. Skotlannin suojelupyhimys.
NIKO
Lähtönimenä on NIKOLAUS tai NIKODEMUS. Nikolaus-nimen lähtökohtana on NIKOLAOS (nike 'voitto', laos 'kansa'). Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden...
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella...
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain...
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta....
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to...
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas...
Kysymyksessä on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama laulu Hulivilipoika. Äänite löytyy ainakin Tauno Palon levyiltä Laulava sydän ja Unohtumattomat. Nuottina en valitettavsti onnistunut sitä löytämään, joten sanat asiakkaan täytynee kopioida levyltä, ellette Te siellä sitten näiden tietojen avulla löytäisi nuottiakin.
Sanomalehtien jakajat jättävät edelleen lehden tilaajan ovelle. Sateen ja muun lian varalta sanomalehdet ovat nykyään pakattu muovipusseihin. Tilaaja voi sopia jakelijan kanssa, että mihin kohtaan haluaa lehden jätettävän. Yleensä lehdet jätetään ulko-oven eteen, harvemmin siis kostealle pihanurmikolle kuten entisaikaan.
Sanomalehtien jakelua eivät enää hoida sanomalehtipojat pyöriensä kanssa, vaan tehtävää hoitavat autolla ajavat aikuiset. Jakelu aloitetaan varhain aamuyöllä ja reitit voivat olla liian vaarallisia nuorille tai lapsille.
Sanomalehtien jakelusta Yhdysvalloissa löytyy hyvä englanninkielinen reportaasi täältä:
https://www.cjr.org/special_report/newspaper-carrier-shot.php
Maarit Hurmerinnan (os. Äijö) ensilevytys tapahtui vuonna 1973. Kappale oli Jim Pembroken säveltämä Aamun tulo. Ensimmäinen LP, "Maarit", julkaistiin myöhemmin samana vuonna.
Lisää tietoa Maaritista löydät esim. osoitteesta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/Maarit
