Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma...
Kyseessä on Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän sekä Ähtärin paikallislehti. Sitä on saatavilla kyseisen alueen R-kioskeista sekä ainakin uusimpia numeroita ko. alueen kirjastoista.
Siuntion kirjastossa kirjaa ei ole, mutta Hangon ja Tammisaaren kirjastoissa on. Voit tehdä varauksen Lukas-kirjastojen aineistoluettelon kautta:
http://search.lukas.ekenas.fi/lukas/opac/default.aspx
Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Ilmeisesti kyse on vuoden 2015 vaalien ns. jytkytys-puheesta. Soini sanoo siinä, että "jääraveissa on kiva ajaa".
Lähde:
Iltasanomat: Timo Soinin jytkytys-puhe sanasta sanaan https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000912022.html
Kummikarhut on amerikkalainen piirrossarja, jonka on tuottanut Walt Disney Television Animation. Sarja tapahtuu kuvitteellisessa, maagisessa maailmassa, jossa on myös keskiaikaisia piirteitä. Kummikarhujen maailma sijaitsee maan alla, jotta ihmiset eivät löytäisi heitä.
Sarjaa esitettiin alunperin Yhdysvalloissa, mutta sen esitysoikeudet myytiin useisiin maihin, mukaan lukien Iso-Britannia.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Kirjaa on tulossa useita kappaleita HelMet-kirjastoihin mutta siitä voi tehdä varauksen vasta kun niteitä on lainattavassa tilassa. Siitä kuinka kauan siihen menee emme tiedä. Kannatta seurata tilannetta HelMet-osoitteesta: www.helmet.fi. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva HelMet-kortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi.
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Alison Bechdeliltä löytynyt. Tarkoitatko kirjaa nimeltä The Indelible Alison Bechdel? Tämä kirja on ilmestynyt 1998 ja kertoo kirjailijasta ja hänen työstään. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Ainakin Akateemisen kirjakaupan kautta kirja on tilattavissa.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Hei !
Vantaan kaupunginkirjasto on mukana omalta osaltaan toteuttamassa kaupungin talous- ja velkaohjelmaa, mikä tarkoittaa, että myös kirjaston palveluita arvioidaan uudelleen. Kyseessä on prosessi, jossa koko palveluprofiili tarkistetaan. Työntekijöiden eläköitymisen myötä vapautuvia virkoja täytetään tarpeen mukaan koko kirjastoverkon tasolla. Pointin Avoin kirjasto-kokeilun tarkoitus ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan palvelun parantaminen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja joka päivä aamusta iltaan silloinkin, kun henkilökunnan työaika päättyy. Aukiolo siis laajenee, eikä tässä vaiheessa ole suunnitteilla muutoksia henkilökunnan määrään. Tarkoitus on, että rutiinitöiden muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi tai...
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Vastaavia kirjoja löytyy ruotsiksi mm. Helsingin kirjastoluokista 2.4 BÖRJA LÄSA, 2.4 LÄTTLÄSTA sekä 2.79 ROLIGT ATT LÄRA (kuvakirjat). Kokeile siis Helmet-hakuja "lättlästa" ja "roligt att lära". Tietokirjapuolelta löytyy lisäksi ainakin sarja "Lätta fakta".
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa.
En löytänyt mistään tietoa oravan talvisesta juomisesta, vain siitä, miten orava kerää ravintoa talveksi ja viihtyy talvella paljon pesässään. Voisi olettaa, että orava saa nestettä ravinnosta ja lumesta, jos sitä on. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta asiantuntijoilta Luontoportista tai Luontoillasta.
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
