Aale Tynnin suomennos vuonna 1966 ilmestyneestä Yeats-valikoimasta Runoja:
"Nyt ovat tikkaani menneet,
on pantava maata kaikkien tikkaiden juureen,
tähän sydämen romukauppaan, inhottavaan."
Laulu löytyi nuottikirjasta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja (Fazer 1968) nimellä Kodille.
Laulun sanat:
1. Tuoll' laakson liepehellä on armas kotini.
On siellä käyskennellä mun riemuni.
Terve tuhansin, seutu ihanin!
On siellä käyskennellä mun riemuni.
2. Siell' valvoi äidin lempi ja liekkui kehtoni.
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
Terve tuhansin, kehto rakkahin!
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
3. Kun luotas, koti kulta, mä kerran erkanen,
ma kiittäen aina muistan ja siunaten.
Terve tuhansin, lahja kallehin!
Sua kiittäen aina muistan ja siunaten.
Sävelmä on saksalainen, suomentajan nimi ei ole tiedossa.
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen...
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Meren hiljaisuus –elokuvaa ei ole saatavana ainakaan tällä hetkellä Suomen kirjastoista. 2004 valmistunut elokuva oli tv-draama ja ulkomaisia tv-tallenteita ei juurikaan ole levityksessä. Seuraavasta verkkokaupasta elokuvan tiedot löytyivät, mutta on näköjään loppunut sieltäkin.http://www4.fnac.com/Shelf/article.aspx?PRID=1604130 . Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia videoita tai DVD-tallenteita, joiden tekijänoikeusmaksut on maksettu. Me emme siis voi täyttää siitäkään syystä kaikkia asiakkaidemme toiveita.
Kirjasta on tehty elokuva myös 1949. Se on Jean-Pierre Melvillen ohjaama. Sitäkään ei ole DVD- tai videotallenteena Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy mm. Amazonista http://www.amazon.co.uk/Silence-mer-Masters-...
Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
Kirjaa on hankittu helmet-kirjastoille viisi kappaletta ja varauksia on kymmenen. Halutessasi voit tehdä helmet-varauksen ja odotella, että nämä kymmenen varaajaa ovat ensin lukeneet kirjan. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi-sivustolla.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi."
Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt.
Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Neiti Etsivä -kirjat alunperin julkaisseen kustantamon perustaja Edward Stratemeyer syntyi vuonna 1862 ja kuoli vuonna 1930.
Lisätietoja mm. Wikipediasta, http://fi.wikipedium.org/wiki/Carolyn_Keene .
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Jotkin kustantamot merkitsevät ns. arvostelukappaleet leimoilla, joissa lukee esim. "arvosteltavaksi" tai "arvostelukappale".
Arvostelu- ja lehdistökappaleita kustantamot (ja kirjailijat) lähettävät medialle, eli esim. kirja-arvosteluiden kirjoittajille, kriitikoille ja kirjabloggaajille.
Tässä esimerkkinä Otavan ohjeistus: https://otava.fi/medialle/mediainfo/ Ja Harper Collinsin: https://harpercollins.fi/tilaa-arvostelukappale/
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen.
Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla.
Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"...
Toimittajat ilman rajoja -järjestön 2.5.2022 julkaistun tiedotteen mukaan Suomi sai kärkimaata Norjaa selvästi huonommat pisteet sekä journalismin laillisten puitteiden että taloudellisten toimintaedellytysten osalta.
Lailliset toimintaedellytykset viittaavat ainakin Helsingin Sanomain kolmen toimittajan saamiin syytteisiin viime syksynä. Toimittajat kirjoittivat Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta kertovan jutun ja julkaisivat sen, mistä rapsahti syyte.
Suomalainen lehdistö - ja media muutenkin - on hyvin keskittynyttä, mikä sekin rajoittaa sananvapautta. On helppo myös palautella mieliin, miten Suomessa on vähän kerrassaan lakkautettu ns. maakuntien kakkoslehdet. Vain sitoutumattomat porvarilliset...
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
