Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Talouselämä on luettavissa vain Jyväskylän pääkirjastolla ja Kauppalehti pääkirjaston lisäksi Vaajakosken ja Palokan kirjastoissa.Jyväskylän kirjastojen lehtiluettelo löytyy osoitteesta https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo. Oikeassa sivupalkissa on lehdet aakkosjärjestyksessä sekä niiden sijaintipaikat kirjastoittain.
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei...
Frank monihaulla löytyi yliopistokirjastoista 10 viitettä Sapere-menetelmästä. Hakuehdot: Sapere (Avainsana) Kaikki (Aineistolaji)
http://monihaku.kirjastot.fi/
Peda-netistä löysin myös tietoa Saperesta.
http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/english
Arja Lyytikäinen ja Aila Naalisvaara näyttävät olevan henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä kun aihetta tutii.
Onnea tiedonmetsästykseen.
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-...
Kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä ei löydy myöskään Tritonian kokoelmista, joten , mikäli haluat, voit kaukolainata kirjan Vaasan kaupunginkirjaston kautta joko käymällä jossain kirjaston toimipisteessä täyttämässä kaukolainahakemuksen tai tekemällä kaukolainatilauksen netin kautta kirjaston kotisivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat. Kaukolaina tulee maksamaan tämän kirjan tapauksessa 2 euroa.
Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta:
"bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;...
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Tässä tietoa Leppävaaran aluekirjaston mikrofilmeistä ja lukulaitteista:
Mikrofilmien katseluun on kaksi MF-lukijaa. Mikrofilminlukulaitteet ovat ilmaiskäytössä. Mikrofilmeistä voit ottaa maksullisia paperikopioita sekä tallentaa sivuja cd-rw-levykkeille. Mikrofilmeinä on
valtakunnallisia sanomalehtiä ja uusmaalaisia paikallislehtiä sekä
kirkonkirjoja:
- Uudenmaan kirkonkirjat mikrofilmeinä tai -kortteina (ei 100 vuotta uudempia), Helsingin mikrofilmit puuttuvat.
- SSS -filmit eli Mustat Kirjat eli Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksi kirjoittamat koko maan kirkonkirjat, joista puuttuvat rippikirjat ja muuttokirjat.
Ajanvaraukset puh. 81657611
Muun Suomen mikrofilmejä saatte käyttöönne Mikkelin maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/...
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
