Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä merikarttaa. Se voidaan kuitenkin halutessasi kaukolainata, esim. Tampereen kaupunginkirjastosta se löytyy. Voit tulla kirjastoon tekemään kaukopalvelupyynnön ja tämän jälkeen voimme tilata merikartan käyttöösi.
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Etsimäsi voisi olla Poika ja orava -niminen runo Lempi Vermasvuoren kirjassa Alakoulu juhlii vuodelta 1951. Siinä poika ja orava keskustelevat kuvaamallasi tavalla. Runo on tarkoitettu koululaisten esitettäväksi. Runo on ilmeisesti kirjan tekijän Lempi Vermasvuoren kirjoittama tai sitten hänen miehensä Albert Vermasvuoren, jonka "kynän jälkeä eräät kirjan esitykset ovat", kuten kirjan esipuheessa kerrotaan.
Kävin läpi kaikki 297 nidettä Rough Guide -sarjasta ja sieltä ei enää löytynyt Pietaria, Moskova kylläkin.
Tässä muita oppaita Pietarista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSmatkaoppaat+pietari%7CFf%3…
Sukututkimussivuston Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en kautta löytyy Rosèn-nimisiä henkilöitä eri puolelta Eurooppaa: esim. Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Ruotsissa tämän nimisiä henkilöitä on yli 7300.
Samoin Pohjois-Amerikan puolella on sukunimeä Rosén käytössä.
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/...
Kyseessä on P. Mustapään eli Martti Haavion kirjoittama ja Akseli Einolan kuvittama runokuvakirja Pekka Peloton. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1935 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1951.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Annille kävi hyvin, sillä Pekka pelasti hänet suden suusta. Näin kerrotaan myös artikkelissa, jossa kirjaa mainostettiin Sirkka-lehden numerossa 1/1936, sivulla 15. Voit lukea mainoksen Kansalliskirjaston digitoimasta Sirkka-lehden numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971194?term=Pekka%2…
HelMet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole lainkaan. Pääkaupunkiseudulla teosta on ...
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja...
Borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein, puutiaisaivokuumeen (puutiaisaivotulehduksen) hoitoon ei ole lääkettä. Pahimmillaan punkin levittämä tulehdus voi olla hyvin vakava. Kuolleisuus tautiin on pieni, noin 0,5–1 %, mutta jopa 40% taudin saaneista saa pitkäkestoisia oireita, kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia. Borrelioosikin voi hoitamattomana aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, esimerkiksi ihomuutoksia tai hermosto-, nivel- tai sydänoireita, mutta tautien seurauksia vertailtaessa puutiaisaivokuume vaikuttaa kyllä näistä kahdesta vakavammalta.TBE:n ja borrelioosin erot | Rokotesuoja Puutiaisaivokuume (TBE) | Rokotesuoja
Tarkoitatko viikon laina-aikaa? DVD-elokuvilla on viikon laina-aika, koska kirjastojen elokuvakokoelmat ovat vielä kohtalaisen pieniä, ja niitä lainataan ja varataan paljon. Uusimpien ja suosituimpien jonot ovat pitkiä.
Helmet-kirjaston elokuvan ja muunkin aineiston lainan voi uusia kolmesti, jos siihen ei ole varauksia. Eli laina-aikaa ei voi jatkaa, jos DVD:hen on varauksia. Tämä siis siksi, etteivät varaajat joudu odottamaan vuoroaan kohtuuttoman pitkään.
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Molukkien luotsi -kuunnelmaa on esitetty Suomen radiossa vuonna 1958. Kuunnelma oli käännös ruotsalaisen nobelkirjailijan Harry Martinssonin kuunnelmastaLotsen från Moluckas. Alkuteos on kirjoitettu ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1937. Näytelmä kertoo portugalilaisen kapteeni Magellanin maailmanympäryspurjehduksesta vuosina 1519-1522. Pekka Gronowin mielestä kuunnelma oli vuoden 1958 paras kuunnelma. Suomeksi näytelmän on toteuttanut Urpo Lauri.
Lähteet:
Pekka Gronowin blogi : http://pekkahtgronow.blogspot.com/2016/11/kuka-voitti-kuunnelma-finlandian.html
Lotsen från Moluckas (teksti) Suomen kirjastoissa : https://www.finna.fi/Record/vaasa.173236?lng=sv#versions
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lotsen_fr%C3%...
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä ja hain selaimen kuvahaulla, mutta en oikein niiden perusteella tunnistanut toukkaa, näin kirjaston ammattitaidolla. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Voisiko kysymäsi runo olla runokokoelmasta "Vallan Casanovat" runo, joka alkaa sanoilla "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea".Runo on yksi Tiaisen tunnetuimmista. "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea, se on silkkaa kuukautiskiertoapillereitä ja kierukoita, meikkiohjeitajoista ei tolkkua saa,omin käsin leivottua pullaa ja lattioitajoissa ei rikkaa käy, tarjouksesta tarjoukseen.Elämistä kuulopuheiden ja satunnaisuuksien varassa.Sinun on oltava ainajoku tukipylväs, odotettava almanakka kourassamikä tulee ja miksei jo tule.Siivouskykyinen rintarauhaspari.Valkopyykki on kohtalo.Huolto pelaa, mutta miten on kirjavien laita?
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Voitte ilmoittaa korttinne kadonneeksi puhelimitse mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen puhelinvastaajaan kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Jos arvelette jatkossa tarvitsevanne kirjastokorttia, tietojanne ei kannata poistaa kokonaan rekisteristä. Saatte uuden kortin käydessänne missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varatkaa silloin mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi tai ajokortti. Jos olette tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saatte kortin ilmaiseksi. Muussa tapauksessa uusi aikuisen kortti maksaa kolme euroa.
http...
Näyttäisi siltä, ettei sitä tai muitakaan Johanssonin kirjoja ole suomennettu. Niitä ei nimittäin löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta https://finna.fi, ja siellä pitäisi olla käytännössä kaikki suomeksi julkaistu kirjallisuus.
Jos kirja olisi mielestäsi suomentamisen arvoinen, voit ehdottaa sitä kustantamoille. Osoitteesta http://www.kustantajat.fi/pages/k25/jasenet/ löytyy paljon suurimpia suomalaisia kustantamoja.
Kaupparekisterin yhteystiedot löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www-sivuilta osoitteessa http://www.prh.fi/index.html Sivulla on linkki Kaupparekisteriin, jonka osoite on http://www.prh.fi/kauppare.html Sivulta voi mm. lähettää palautetta tai tilata asiakirjoja www-lomakkeella. Lisäksi sieltä löytyy vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Sähköpostiosoite palautteeseen on: palaute.kaupparekisteri@prh.fi
