Maailman tila -julkaisu on Worldwatch-instituutin vuosittain julkaisema teos, jonka artikkelit käsittelevät eri tavoin luonnonvarojen kulutusta ja kestävää kehitystä.
Tilastotietoa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä löydät niin ikään vuosittain ilmestyvästä, Tilastokeskuksen toimittamasta Ympäristötilastosta.
Lyytinmäki, J. & Hakala, H.: Ympäristön tila Suomessa -kirja käsittelee Suomen luonnonsuojelun tilaa ja suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Ekotiimi - ympäristöohjat omiin käsiin -kirja on käytännönläheinen katsaus suomalaisten kuluttamiseen ja opas omien kulutustottumusten muuttamiseen.
Vihreä elämä -sarja on tietoiskumaisesti toteutettu julkaisusarja. Sarjassa on ilmestynyt useita eri osia, jotka käsittelevät maailman...
Valitettavasti John Keatsin runolle The Eve of St. Agnes ei löydy valmista suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Keats, John: Runoelmia (suom. Jaakko Tuomikoski, Lasipalatsi, 2010)
Tätä runoteosta ei näytä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Se on kuitenkin saatavissa kaukolainatilauksena esim. Varstokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös tehdä siitä hankintaehdotuksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Keräilyblogista nimeltä Paperiblogi (http://paperi.blogspot.fi/) löytyy vuodelta 2008 (marraskuun 28, 2008) otsikon Kukka-aiheita alta pari kuvaa muistikirjasta, joka vastaisi kuvaustasi. Blogitekstin on kirjoittanut "Sirpale". Blogi löytyy alta:
http://paperi.blogspot.fi/2008/
Muistikirjan valmistaja ei blogin kautta selvinnyt, ja kun ennen kirjaa myynyt Suomalainen kirjakauppakaan ei sitä enää myy, voi olla mahdoton selvittää, onko sitä enää myytävänä. Vaikuttaa siltä, ettei blogiakaan enää julkaista.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Kappaleesta "Be My Love" tai suomeksi "Rakkaani" löytyy nuotinnos esimerkiksi Suuresta toivelaulukirja 9:stä. Muita versioita on julkaistu myös näissä kokoelmissa.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Kävin Youtubessa sekä Ylen elävässä arkistossa. Laitoin Ylelle kyselyn, mutta en ole saanut vastausta. Silloiseen Ylen urheilutoimittajaan en saanut yhteyttä. Kaikkea muuta voiton tienoilta löytyi, katsoin urheilu-uutisetkin, muttarunoa ei.
Valitettavasti en löytänyt Nicholas Evansista mitään tietoa suomen kielellä. Kirjaston Gale Contemporary Authors Online–tietokannasta löytyivät seuraavat henkilötiedot: Nicholas Evans on syntynyt vuonna 1950, vaimon nimi on Jennifer, lapsia on kolme, asuu Lontoossa. Paitsi romaanikirjailija, Evans on myös toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja.
Evansin kirjoittamat kolme romaania on kaikki käännetty suomeksi: Hevoskuiskaaja (alkuteos The horse whisperer, 1995), Suden läheisyys (alkuteos The loop, 1998) ja Tulisielut (alkuteos The smoke jumper, 2001). Nämä löytyvät varmasti oman kirjastosi kokoelmatietokannasta. Hevoskuiskaajasta tuli suuri myyntimenestys, ja siitä on tehty myös elokuva, jonka on ohjannut Robert Redford.
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy tilasto, johon on koottu kirjastojen kirjakokoelmien suuruus paikkakunnittain. Yksittäisten kirjastojen kokoelmatietoja ei eritellä, joten lukuja on mahdollista vertailla vain paikkakunnittain. Yhteenlaskettuna Helsingin pää- ja sivukirjastoilla oli vuonna 2017 kokoelmissaan 1 560 737 kirjaa, joten tilaston mukaan Helsingissä olisi suurin kirjakokoelma. Tilastosta ei kuitenkaan selviä, kuinka suuri osa noista kirjoista on lainattavia ja kuinka moni kuuluu käsikirjastoon tai muuhun ei-lainattavaan aineistoon.
Voit varata kyseisen teoksen verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://www.vanamokirjastot.fi/ .
Hae teos kohdasta 'Hae kirjaston kokoelmasta'. Kun näet varattavissa olevien niteiden tilanteen, klikkaa 'kirjaudu sisään tehdäksesi varauksen'. Kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Klikkaa sitten kohtaa 'Tee varaus', valitse varaustyyppi 'Normaali varaus' ja 'Vaihda noutopaikkaa' -kohdasta voit valita haluamasi noutopaikan. Lopuksi klikkaa 'Tee varaus'. Saat viestin (tekstiviesti/sähköposti) kirjastosta, kun teos on noudettavissa.
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Michael Franzese on entinen mafiapomo, joka kuului Colombon mafiasukuun. Nykyään hän on katkaissut kaikki suhteet mafiaan. Hänen elämäkertansa Veriliitto on lainattavissa kirjastosta.
Michael Franzese: Veriliitto OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1473193
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole...
Suomalaisia kuvia, 8- osainen matka kuvataiteemme historiaan, esitettiin televisiossa vuonna 1998 ja uusittiin v. 2002. Kysymäänne videota on voinut ostaa Yleisradion tallennemyynnistä sekä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssin yhteydessä. Jos on ostanut videon, on avoimen yliopiston kurssimaksu ollut 50 euroa suurempi (220 euroa/270 euroa).
Tämä video eikä myöskään DVD- levy kuulu valitettavasti HelMet- kirjastojen eli pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset...
