Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila
Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.
Hei, ja kiitos viestistäsi. Valitettavasti tällä hetkellä ei aikuisille ole käytössä PC-pelikoneita kirjastoissa. Olemme parasta aikaa remontoimassa Oodin PC-tilaa ja palauttamassa sinne pelaamismahdollisuuden niin pian kuin mahdollista. Tiedotamme asiasta erikseen, kun tila saadaan taas pelikäyttöön.
Lisää tietoa peleistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/pelit
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Suomen kansallisoopperan v.1997 julkaisemassa suomenkielisessä Boris
Godunov-libretossa on roolihenkilöluettelossa Jumalanhullu. John
Lazaruksen Oopperan käsikirjassa (Otava, 1990) mainitaan myös
Jumalan hullu (siis erikseen kirjoitettuna). Vuonna 1925
suomennetussa libretossa k.o. roolihenkilön nimi on heikkomielinen.
Muita vähämieliseltä tms. vaikuttavia roolihenkilönimiä ei näissä
julkaisuissa mainita. Itse Boris Godunov kyllä menettää järkensä
oopperan lopussa.
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Korkeakoulukirjastoja on Suomessa niin vähän (alle 20 yksikköä), että suosittelen lähettämään kaikille sähköpostiviestin ja kysymään, ketkä kirjan haluavat. Onhan nimittäin todennäköistä, että kaupallisen kustantajan kirja on jo muutenkin kokoelmiin hankittu. Esimerkiksi teknillisen alan oppilaitoskirjastot tällaisen todennäköiset kyllä hankkivat. Toinen mahdollisuus on kylmästi postittaa kirja kaikkiin korkeakoulukirjastoihin. Näitten kaikkien yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n sivulta https://www.kirjastot.fi/kirjastot/yliopistokirjastot.
Heikki Poroila
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Olihan tarkoitus varata alkukielinen eli englanninkielinen
laitos? Jos oli, olet varannut näköispainoksen, jonka molemmat niteet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 14.2. joten et mitenkään voi saada sitä tänään. Varaaminen ei onnistu jos antaa vain kaksi päivää aikaa kuljetukselle, vaikka kirja olisi ollut jossain hyllyssäkin. Mikäli taas oli tarkoitus varata kirja suomennoksena tai se nyt hätätilassa kelpaisi suomeksi, on sitä Tikkurilaan kirjastossa peräti neljä kappaletta tälläkin hetkellä hyllyssä. sieltä vaan hakemaan!
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Marcel Pagnolin elokuvia on DVD:llä lainattavissa Ranskan kulttuurikeskuksesta.
Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 C 135,2. kerros
FI-00180 Helsinki
Puh. +358 9 251 0210
Fax +358 9 2510 2121
accueil.ccf@france.f
Kirjasto
ma-to klo 9-17
pe klo 9-16
la klo 10-14
Muuten niitä ei tietääksemme ole Suomessa saatavilla.
Jos haluat niitä kotikokoelmaan kokeile seuraavia nettikauppoja:
http://www.fnac.com
http://www.amazon.fr
Englanninkielisiä alatekstejä on oletettavasti seuraavassa amerikkalaisjulkaisussa:
http://www.kino.com/video/news.php?news_id=10
http://www.frenchculture.org/cinema/releases/pagnol/fannytrildvd.html
http://www.moviesunlimited.com/musite/browse_list.asp?cid=fo&dept=Franc…
Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Eepos-kirjastojen kokoelmissa ei ole Helismaan kirjaa Lentomatka seikkailuun. En löytänyt kirjasta lainattavaa kappaletta muistakaan kirjastoista. Sitä on olemassa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa, mutta kumpikaan ei ole lainattava kappale.
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
