Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
EULEX-rekrytoinnista vastaa Suomessa sisäasiainministeriö.
Voitte olla yhteydessä suoraan siellä siviilikriisinhallinnan rekrytointiyksikköön, vaihde 09 - 16001.
Tietoa rekrytoinnista löytyy myös ministeriön sivuilta www.intermin.fi ja siellä "Siviilikriisinhallinta"
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
Muutama asiakas on ilmoittanut, etteivät he voi kirjautumisen jälkeen siirtyä Omiin tietoihin, koska oma nimi ei näy. Kirjautumisen jälkeen näytön oikeassa yläkulmassa näkyy vain Kori-linkki ja Kirjaudu ulos –linkki. Ongelma näyttää esiintyvän eri selaimilla (esim. IE11 ja Chrome) eikä välimuistin tyhjennys ratkaise sitä. Ongelma on alkanut viime viikolla palvelimien päivityksen jälkeen tai mahdollisesti viime torstaiaamuna esiintyneen ylikuormitustilanteen jälkeen. Ongelmaa tutkitaan.
Kirjautuminen perinteisen Helmet-haun Omiin tietoihin (luettelo.helmet.fi) toimii normaalisti.
Pahoittelen asiasta aiheutuvaa haittaa!
Kannuasi ei löytynyt ainakaan näistä teoksista:
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield
- Arabia : talousposliini ja -fajanssi = hushållsporslin och -fajans = porcelain and faeince
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy
Myöskään nettilähteet eivät tuoneet apua. Lisävinkkiä selvitykseen saa, jos kannun pohjassa on tehtaanmerkki. Alla esim. Arabian tehtaanmerkkejä:
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Kyseinen kappale löytyy Erkki Piiroisen toimittamasta nuottikokoelmasta Vaeltajan lauluja : kokoelma yksiäänisiä hengellisiä lauluja (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, 1959). Kappale on kokoelmassa nimellä Kun hetki elon raskas on ja sen on säveltänyt Mihail Lermontov. Kokoelma löytyy mm. Helmet-kirjastosta Tikkurilan musiikkivarastosta, jonne voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kappale on nauhoitettuna myös LP-levyllä Ekumenia 1 (1980).
Suomenkielistä eponyymisanakirjaa ei näytä ilmestyneen. Englannin- ja ruotsinkielisiä yleisteoksia sen sijaan on olemassa. Niitä ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta kotimaisesta kirjastosta niitä löytyy.Eponyymisanakirjojen saatavuustilanteen kotimaisissa kirjastoissa voi tarkistaa Finna.fi-palvelusta. Jos teosta ei löydy pääkaupunkiseudulta, sen voi kaukolainata omaan lähikirjastoon. Lisätietoja Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voi lukea Helmet-sivustolta täältä.Haulla "eponyymit sanakirjat" Finna.fi-palvelusta löytyvät teokset voi tarkistaa täältä. Kokeilin myös hakea ruotsiksi "eponymordbok" ja englanniksi "Dictionary of Eponyms", jolloin paljastui, että Finnan asiasanoitus on hieman...
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Ensimmäisenä tuli mieleen vuodelta 2002 Hymy Kankaanpään Rakkauden kerjäläinen: unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa. Myös Anja Snellmanin fiktiivinen teos Paratiisin kartta, ilmestynyt v. 2001, käsittelee koulumaailman vaikeuksia.
Elvi Saaren kirja Ei minulta mitään puutu on Kokkolan pääkirjastossa sekä Kälviän ja Ullavan kirjastoissa. Voit käydä kysymässä kirjaa näistä kirjastoista tai tehdä varauksen Anders-verkkokirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/. Silloin tarvitset kirjastokortin numeron sekä Pin-koodin, jonka saa kirjastosta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta...
Ötökät näyttävät petopunkeilta. Tarkkaa lajia en pysty varmaksi määrittämään. Petopunkit ovat puutarhassa hyödyllisiä.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=482
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1964 ohjaama "Mies vahakabinetissa" (alkup. "The Tomb of Ligeia").
Elokuvassa on kuvatun kaltaisia elementtejä, joskaan ei tyhjentävästi.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 25.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
On myös mahdollista, että kyseessä voisi olla esimerkiksi jonkin tv-sarjan yksittäinen jakso.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tai sarjan tarkemmin?
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae...
Sitaatti on Meyerin englanninkielisestä teoksesta ”Twilight”, joka on suomennettu nimellä ”Houkutus” (WSOY, 2005). Suomennoksessa sitaatti löytyy sivulta 264, ja suomentaja Tiina Ohinmaa on kääntänyt sen seuraavasti: ”Minulla ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää itsehillintääni sinun seurassasi.” Kohta tulee vähän ennen luvun 15 alkua.
