Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Paljon hyödyllistä tietoa löydat teoksesta Yliopisto-opinnot 2003-2005, joka myös löytyy kirjastoista tai linkistä
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/yliopisto-opinnot/index.html
Mikäli jo tiedät mitä ja missä haluat opiskella kannattaa tutustua ao opinto-oppaaseen tai vastaviin www-sivuihin
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Kuunnelma M/S MALMI, VANHA HYVÄKUNTOINEN LAIVA vuodelta 1988 löytyy Lahden ja Oulun kaupunginkirjastosta. Sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa.
Mikäli haluamanne kirja ei kuulu oman kirjastonne valikoimiin, voitte saada sen luettavaksenne tekemällä siitä kaukolainatilauksen. Tilaus tehdään oman kirjaston kautta, ja kaukolaina on maksullinen. Kysymäänne kirjaa löytyy monista kirjastoista ympäri Suomen, joten se on varmasti saatavissa.
Mikäli Tantarimäen kirjoja haluaa ostaa omakseen, kirpputorit ja antikvariaatit lienevät paras vaihtoehto, sillä hänen kirjansa ovat todellakin loppuunmyytyjä. Yksi vaihtoehto ovat internetissä toimivat antikvaarien sivustot, esim. seuraavat:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
Kummassakin edellämainitussa voi myös jättää tiedon hakemastaan kirjasta puutelistalle.
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi.Molempia tiedustelemiasi teoksia löytyy HelMet-kirjastoista ja niitä on myös saatavilla=HYLLY-tilassa.
Tarvittaessa voit tehdä varauksen molempiin ja ne on noudettavissa haluamastasi HelMet-kirjastosta n. viiden päivän kuluttua varauksen teosta.
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Rypsiöljy puristetaan rypsin siemenistä. Rypsin siemenet sijaitsevat liduissa, jotka ovat noin 5 cm pituisia. Lidut kehittyvät rypsin kukista. Litu muistuttaa pientä palkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi%C3%B6ljy
https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit/tunnistu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litu
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511671/Jarvenpaa_Veera_Lu…
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Kannattaa tutustua ainakin Juha Niemisen teokseen "Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia", Nuorisotiedon kirjaston tietokantaaan (http://www.alli.fi/kirjasto/), josta löytyi esim. artikkeli "Nuorisotyöntekijöitten koulutuksen varhaiset vaiheet Suomessa: kirkollisten järjestöjen työntekijäkoulutus 1890-1910" sekä mielenkiintoisen lähdeluetteloon sivulla http://www.minedu.fi/nuora/nuorisotyo_7.html.
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Signeerausta ei löytynyt Signaturer-listasta eikä nimistäkään oikein löydy tuohon sopivaa, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm.
Asiasta kannattaa kysyä vanhoja astioita myyvistä liikkeistä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ tai Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/.
Myös Arabialta voi kysyä, https://arabia.fi/arabiasta/ota-yhteytta
Hei,Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan niska-nimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niska tarkoittaa mm. "kosken tai virtapaikan yläjuoksu" sekä "kangas, korkeahko selänne esim. suon keskellä".Sukunimenä Niskanen voi edellisen lisäksi lisäksi muovautua henkilökohtaisesta lisänimestä "itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle".
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
