Cantores Minores kannatusyhdistys ry.:stä kerrottiin aiheesta seuraavasti:Joidenkin kuorolaisten kaulassaan pitämät ristit ovat prefektiristejä.Kussakin kuoron ääniryhmässä (8 kpl eli sopraano 1 ja 2, altto 1 ja 2, tenori 1 ja 2, basso 1 ja 2) on kaksi prefektiä: järjestys- ja nuottiprefekti. Prefektit ovat kuoronjohtajan näihin luottamustehtäviin nimeämiä kuorolaisia, jotka hoitavat prefektuuriin kuuluvia tehtäviä.Nuottiprefekti auttaa ääniryhmän jäseniä nuottiasioissa ja järjestysprefekti vastaa mm. läsnäoloista (hänelle ao. stemman=ääniryhmän laulajat ilmoittavat mahdollisesta poissaolosta, jonka prefekti ilmoittaa kuoronjohtajalle).Kuorolla on lisäksi pääjärjestysprefekti (vastaa mm. konserteissa kuoron järjestäytymisestä konserttia...
Tällainen mietelmä sisältyy V. A. Koskenniemen aforistiseen kokoelmaan Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta: "Puhehalunsa tyhmä jos vaientaa, hän voi hiljaista viisasta muistuttaa."
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Hei! Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -teos on arvosteltu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat 9.3. 1991, Aamulehti 14.3. 1991, Suomen Sosiaalidemokraatti 26.3. 1991, Kaleva 30.5. 1991. Kaikki edellä mainitut arvostelut löytyvät vuoden 1991 Kirjallisuusarvosteluja lehdestä, sen B-osasta, tarkemmin numeroista 3/91 ja 5/91. Kellopeli appelsiinia on käsitelty lisäksi Suomen Kuvalehden numerossa 12/1991 ja Portti-lehdessä 1/1991. Näitä kaikkia voit käyttää lähteinä. Valitettavasti mitään Burgessia käsittelevää laajempaa yksittäistä tutkimusta ei suomeksi ole julkaistu. Lähikirjastosi voi pyytää haluamistasi artikkeleista kopioita, mikäli niitä ei ole saatavilla paikan päällä.
Turun kaupunginkirjaston eri osasoilta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston
osastoon, siis myös pääkirjaston kirjat voi palauttaa Nummen kirjastoon.
Tuotenimet Sirkku ja Pulmu ovat peräisin palasokerin valmistuksessa käytetyistä varhaisista tekniikoista. Sokeria tehtiin joko sahaamalla tai puristamalla. Sirkkelillä sahattu sokeri oli "sirkkua", puristimella valmistettu "pulmua".Alun perin Suomen sokerin Töölön sokeritehtaalla valmistama Sirkku on ollut markkinoilla vuodesta 1928. Suomen sokerin Pulmu tuli myyntiin 1930. Turkulaisen Auran sokeritehtaan puristettua palasokeria tosin kaupiteltiin Pulmu-nimellä jo vuonna 1927.https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-72 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-76 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-...
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan...
Kysymyksessä kuvailtu matemaatikko saattaisi olla venäjänjuutalainen Jakow Trachtenberg (1888-1953). Trachtenberg kehitteli päässälaskutekniikkansa seitsemän vuotta kestäneen keskitysleirivankeutensa aikana. Suomeksi Trachtenbergin kirjaa ei ole julkaistu, mutta se on saatavilla esimerkiksi englanninkielisenä käännöksenä (The Trachtenberg speed system of basic mathematics).
http://finna.fi
Suomenkielinen johdatus Trachtenbergin päässälaskutekniikkaan löytyy kuitenkin Michael Schrøderin vuonna 1963 julkaistusta kirjasta Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta.
Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme...
Learyn tunnettu iskulause esiintyy suomenkielisessäkin kirjallisuudessa hyvin usein alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan (esimerkkeinä mainittakoon Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva ja Alice Echolsin Uhoa ja unelmia : 60-luvun jälkijäristyksiä). Gary Valentine Lachmanin Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli -kirjan varsinaisessa tekstissä Learyn slogan on niin ikään jätetty kääntämättä, mutta alaviitteessä suomentaja Ike Vil esittää vapaan käännöksen "Ota trippi, virittäydy taajuudelle ja unohda maailman turhuudet."
Lähinnä "vakiintunutta" suomennosta Learyn sloganille lienee "Kytke, viritä, tipahda", jota Marja Ala-Ketola käyttää kirjassaan Hippejä, jippejä, beatnikkejä...
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Klein on lainannut pipikoinnin alkuperäisen englanninkielisen ilmauksen 'pipikism' Philip Rothilta, joka käyttää sitä suomentamattomassa romaanissaan Operation Shylock. 'Pipikism' on Rothin keksimä uudissana, jonka hän määrittelee seuraavasti: “the antitragic force that inconsequencializes everything—farcicalizes everything, trivializes everything, superficializes everything”. Termin perustana on Operation Shylockin päähenkilön nimi Moishe Pipik. Nimi Pipik on johdettu jiddišin kielen napaa merkitsevästä sanasta. Philip Rothin sanoin, "Moishe Pipik! The derogatory, joking nonsense name that translates literally to Moses Bellybutton --".Pipikointi on siis suomentajan keksimä käännöstermi kuvitteelliselle ismille, jonka kirjailija on...
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/...
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Pimeyden ruhtinas (Prince of Darkness) on termi, jota käytetään John Miltonin runossa Kadotettu paratiisi (1667) [1], ja joka viittaa Saatanaan pahan ruumiillistumana. Se on englanninkielinen käännös latinankielisestä ilmaisusta princeps tenebrarum, joka esiintyy 300-luvulla kirjoitetussa Pilatuksen teoissa (tunnetaan myös Nikodemoksen evankeliumina) [2], 500-luvulla Gregorius Toursin teoksessa Historia Francorum[3], Pietro Damianin 1000-luvulla kirjoittamassa hymnissä Rhythmus de die mortis [4] ja Clairvaux'laisen Bernard saarnassa 1100-luvulta. Voidaan siis päätellä termiä käytetyn ensi kertaa Pilatuksen teoissa, eli 300-luvulla. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran kreikaksi ja sisältää kuvauksen niin kutsutusta "helvetin...
