Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle...
Lukion maantiedon oppikirjasarjasta Geos on vuonna 2016 julkaistu 10. painos osasta 1 (Maailma muutoksessa) ja 10. uudistettu painos osasta 2 (Sininen planeetta). Kummastakin näistä on tällä hetkellä varausjono, joten niitä ei nyt ole saatavana.
Kirjasarjan muiden osien osalta voit tarkistaa niiden ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.Teokset löytyvät helposti hakusanalla geos.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Andy Warholin Marilyn-teoksista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin: "Maalauksen tekeminen julkisuuden henkilöstä ei edellytä mitään erillistä lupaa, kuka tahansa voi tehdä oman versionsa "Marilyn Monroe" -nimisestä ikonista."
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-...
Kyseinen kappale on Marionin esittämä "Häälaulu" (äänitetty v.1981). Kappale löytyy CD-levyltä Marion: Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni (2004). Sävel on todennäköisesti moldavialainen kansansävelmä "Khosn kale mazl tov". Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Vexi Salmi, sovitus on Antti Hyvärisen. Kappaleessa lauletaan mm. "On tervetullut joukkoon jokainen ... niin tuttavat kuin kuokkavieraatkin". Brita Koivunen on levyttänyt saman sävellyksen v. 1960 nimellä "Käy tanssimaan" (eri sanat).
Marionin levy "Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni" löytyy useasta Keski-kirjastosta.
Verkkokirjasto: Keski.finna.fi
Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Kirjailijan nimi on Hay, Louise ja kirja on "Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi". Kirja on saatavana useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat...
Ehdottomasti helpoin tapa löytää yksityisen ihmisen kotisivut on ottaa selville sivujen osoite joko henkilöltä itseltään tai tai jostakin muusta asiantuntevasta lähteestä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa kokeilla Internetissä olevia hakukoneita, joiden kautta voi etsiä kotisivuja aiheen tai nimen perusteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä hakukoneet pystyvät kartoittamaan Internetin tietovarantoja yleensä vain noin 20-30 % tarkkuudella, eli yli puolet kotisivuista jää pimentoon. Ei siis ole mitenkään varmaa, että kotisivu löytyyy hakukoneiden avulla, vaikka sivun varmasti tiedetään olevan olemassa.
Haettaessa yksityishenkilön kotisivuja hakulauseke kirjoitetaan muotoon " Etunimi Sukunimi", eli nimi laitetaan...
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
