Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien...
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Löydät kyseisen kirjasarjan teokset Suomen kansallisbibliografia Fennicasta haulla "vasta-alkaville ja edistyville". Tuloslista aukeaa myös alla olevasta linkistä.Vasta-alkaville ja edistyvilleVasta-alkaville ja edistyville -sarja Helmetissä
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
Todella hyvällä onnella lehden voisi saada Huuto.netistä tai antikvariaatista https://www.antikvariaatti.net/
Pasilan kirjastossa mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Lukulaitteen voi varata Varaamosta https://varaamo.hel.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
