Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Suomen kansallisbibliografian (Viola-tietokanta) mukaan "Tanssi vielä hetki" on Petri Munckin säveltämä ja sanoittama laulu, josta ei löydy muita tulkintoja kuin tämä Hanna Talikaisen laulama.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tyvärr förstår jag inte riktigt din fråga. Det finns böcker på biblioteket som behandlar närvårdaryrket, bl.a. "Olen ammatiltani Lähihoitaja" (2008), "Lähihoitajana yhteiskunnassa" (2011) och så finns det förstås kurslitteratur, också på svenska. Men om du behöver historik blir det knepigare, har inte hittat något som direkt skulle ge svar på dina frågor.
Valitettavasti ei.
Emme myy vähän käytettyjä kirjoja, koska niille voi äkkiä löytyäkin kysyntää.
Tätä kirjaa voi ostaa enää satunnaisesti antikvariaateista, joten se kannattaa säilyttää kirjaston kokoelmissa kaikkien luettavana.
Voit varata kirjan lähikirjastoosi ilmaiseksi.
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Helmet -kirjastojen laina-ajat eivät ole pidentyneet.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kallion ja Kannelmäen kirjastot ovat remontin vuoksi suljettu. Kannelmäen kirjasto avataan vuoden 2010 alussa. Kallion kirjaston remontin arvioitu valmistumisaika on tammikuun loppupuolella 2010.
Remontin vuoksi näiden kirjastojen aineistoilla on pidennetty laina-aika. Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 02.02.2010 ja Kallion kirjaston aineistolla eräpäivä on 3.3.2010 .
Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä...
Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappalepalvelujen Internet-osoite on http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/vapaakappaleet.html . Sieltä selviää mm. että vapaakappalekirjastoja ovat
Helsingin yliopiston kirjasto: täydellinen vapaakappaleoikeus
Turun yliopiston kirjasto: painotuotteet (suomenkieliset sanomalehdet)
Jyväskylän yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä), äänitteet ja kuvatallenteet;
Åbo Akademin kirjasto: painotuotteet (ruotsinkieliset sanomalehdet)
Oulun yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä)
Eduskunnan kirjasto: valintaoikeus painotuotteista, joita luovutetaan à 6 kpl
Joensuun yliopiston kirjasto: vapaakappaleet, joita Eduskunnan kirjasto ei liitä kokoelmiinsa
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi antaa asiasanalla elimensiirto mm. seuraavat kirjat:
*Suomen elinsiirtojen historia, Huhtamies, Mikko, 1997
*Elämän lisäaika elintensiirrot potilaan, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta, Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja, 1994, 11
Plussasta selviää kirjojen saatavuustiedot.
Valtion säädöstietopankki FINLEX http://www.finlex.fi kohta lainsäädäntö - hae säädöstekstin perusteella - hakusana elinsiir* (merkki * hakee sanan taivutusmuodot) antaa 13 osumaa, joista ainakin seuraavat käsittelevät aihetta: Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n:o 101/2001 ja Valtioneuvoston asetus ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n...
Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Tilastokeskuksen yritystilastoista saa tarkimmillaan vain toimialan 63302 "Muu matkailua palveleva toiminta", joka sisältää hotellien- ja muiden majoitusliikkeiden huoneenvarauspalvelun ja majoitusvälityksen (esim. lomamökkien välityksen), kuntien matkailutoimistot, matkailun edistämistoiminnan, matkaoppaiden ja -johtajien toiminnan sekä erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailun, seikkailut, safarit yms. Ne tuskin riittävät tarkkuudeltaan tarpeisiisi, mutta Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt erillisiä Toimialaraportteja matkailun ohjelmapalveluista. Raportit saa vain Tietoenatorin maksullisesta eportti -palvelusta. Painettua julkaisua ei ole. Tilastokirjastossa on printattuna kyseisiä raportteja, myös...
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
