Project Gutenbergistä löytyy suuri osa klassikoista, myös tämä https://www.gutenberg.org/files/1514/1514-h/1514-h.htm alkuperäisversiona. Nykyenglannille käännettynä se löytyy mm. LitChartista, https://www.litcharts.com/shakescleare/shakespeare-translations/a-midsu…
Kutless-yhtyeellä on yksi kappale kokoelmalla Christian Rock (Strong Tower). Lisäksi ainakin seuraavat nuottijulkaisut ovat saatavilla verkkokaupoissa: Kutless: Strong Tower Kutless: Hearts of the Innocent Leeland: Opposite way .
Terttu Pajunen-Kivikkään näytelmä Lentoon, lentoon löytyy Valistuksen vuonna 1968 julkaisemasta kirjasta Kouluteatteri : Koulujen näyttämötoiminnan keskuksen 1967 järjestämän kilpailun satoa.
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Olemme yhdessä musiikista vastaavan erikoiskirjastonhoitajan kanssa yrittäneet löytää suomenkieliset sanat tähän kappaleeseen, mutta valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekstiä painetussa muodossa.
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Kirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa. Kaukolainaksi ei tilata teosta, joka on seudun kirjastoissa, mutta on juuri nyt lainassa.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Pyynnön voi tehdä pääkaupunkiseudulla internetin kautta tai jättää kirjallisen pyynnön mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
Lisää kaukopalvelusta kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/forms/...
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Riippuu kirjastosta. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko kattaa niin monta yksittäistä kirjastoa, että varmaan jokainen suomennettu osa on saatavilla tai tulossa joihinkin verkon kirjastoista. Muiden kuntien osalta kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj...
Olisikohan kyseessä Aino Kallaksen novelli vieras kokoelmasta Lähtevien laivojen kaupunki?
Kirjan pauloissa blogissa kirjoitetaan näin: "Novellissa Vieras vanha nainen ja mies surevat nuorena menehtynyttä tytärtään, kun heidän mökkiinsä osuu vieras, joka on tuntenut tyttären Pietarissa." Kirjan pauloissa
Lehtevien laivojen kaupunkia löytyy myös Helmet kirjastosta. Helmet.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssivihkoja löytää vielä Finna haulla. Vihkoja on mm. Helsingin yliopiston kirjastossa. Finna.
Lumme-kirjastojen vegaanikirjat löytyvät hakusanalla veganismi. Alla linkki hakutulokseen:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=veganismi&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
