SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Näytelmänä Demoni löytyy Toivo Pekkasen Teokset osasta 6. Kirja löytyy muutamista pääkaupunkiseudun kirjastoista ja varastosta ja on tilattavissa mihin tahansa kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450330__Spekkanen%20teoks…
Myöhässä olevan lainan sakkomaksun suuruus riippuu siitä, milloin se lopullisesti palautetaan. Siksi sitä ei voi "kesken prosessin" maksaa, koska loppusumma ei ole tiedossa. Palauta laina ensin, sen jälkeen summa tiedetään ja sen voi maksaa. Sen jälkeen voit lainata kirjan uudelleen, jos siitä ei ole muilla varauksia.
Heikki Poroila
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer...
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
Ikävä kyllä Simeon Woodin ja John Gerightyn musiikkia ei löytynyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä muidenkaan kaupunkien kaupunginkirjastoista. Albumia In the beginning voi yrittää tilata netin kautta Googlen hakutermeillä "wood gerighty in the beginning" (ilman lainausmerkkejä). Levyantikvariaateista kannattaa myös tiedustella. Fennica Records Helsingin Albertinkadulla osaa kenties ratkaista pulmasi.
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Cannery Row) on ilmestynyt 1945 ja suomennettu 1951 (Jouko Linturi). Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, arvosteluja löytyy siis ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös ALEKSI artikkeliviitetietokannan avulla. Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja (= mikä vastaanotto on ollut) ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi kirjan ilmestymisajankohdan lehdet. Kysy alan lehdistä ja lehtien säilytyksestä lähikirjastostasi.
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
Jukka Lyytisen kirja Helvetin hyvä elämä : henkilökuva näyttelijä Mikko Kivisestä ei kerro näkkileipädieetin kestoa. "Ensimmäisen kerran olin näkkileipädieetillä Imatralla toisena vuotena 1982-83. Uusin näkkäridieetin vielä 90-luvun alussa. Se tarkoitti koko päivän aikana kahta palaa Ryvita-näkkileipää ja sen päälle kevytlevitettä ja lisäksi omenoita."
Vuonna 2015 taltioidussa Radio Rockin haastattelussa Kivinen puhuu kolmesta kuukaudesta ("Se oli aika puisevaa ruokaa kyllä suoraan sanoen sitten pidemmän päälle kun sitä semmonen kolme kuukautta järsi pelkkää näkkäriä") ja viidestä 80-luvulla ("viidessä kuukaudessa meni nelkytviis kiloo").
Mikko Kivinen näkkileipädieetistään: Hengenvaarallinen ja puiseva | Ruutu
Kukkakaupasta saimme floristilta seuraavat neuvot:
Viherkasvit tekevät välillä ruskeita lehtiä, se kuuluu niiden normaaliin elämään. Talvella varsinkin lehdet voivat ruskistua
kun on pimeämpää ja on liian lämmin tai kuiva sisäilma.
Vaikuttaa tosiaa, että ruukkukin on käynyt pieneksi jo. Kasvin elinkaarikin on jo loppupäässä.
Jos pärjäät kasvin kanssa sen voisi katkaista vasta kevättalvella ja laittaa uuden kasvinalun tai useamman juurtumaan.
Huonokuntoisen loppuosan voi vain hävittää. Hoito-ohjeita ja ohjeita pistokkaiden juurruttamiseen löytyy lisää netistä, esim.:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kirjovehka-kasvatus-ja-hoito
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/pistokkaiden-ottaminen-helposti-…
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -kirjasta on julkaistu uusi painos tänä vuonna ja sitä otetaan moniin kirjastoihin. En pysty vastaamaan, onko kirja tulossa omaan kirjastoosi, koska et kertonut, minkä kirjaston asiakas olet. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee kysymyksiä koko Suomesta.
