Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään Helsingin Kaupunginkirjaston toimipisteeseen ilmeisesti vähäisen kysynnän vuoksi. Lehden verkkosivut ovat osoitteessa http://www.pointdevue.fr.
Haastattelin hiukan kollegoja. Se perusteella erityisen suosittuja lehtiä ovat mm. Demi, elokuvalehdet, Suosikki ja Manga-lehdet. 7-10 -vuotiaat pitävät paljon Risto Räppääjä -kirjoista. Vähän vanhemmat, 11-14 -vuotiaat suosivat fantasiakirjoja, Harry Potter -kirjoja sekä Ilkka Remeksen nuortenkirjoja. Tuija lehtisen kirjat kuuluvat isompien tyttöjen suosikkeihin.
Alla ohje sanojen taivutukseen Kielitoimiston sanakirjan mukaan. Vahvennettu teksti osoittaa, että molemmat muodot eli sekä ulkopaikallissija että sisäpaikallissija käyvät loppu-sanasta tässä yhteydessä. Ja sen alla samasta lähteestä vaihde-sanan käytöstä. Vaihde-sana taipuu taas sisäpaikallissijoissa.
Loppu
2. viimeinen osa t. jakso jtak.
a. loppumatka, -pää; loppuaika, -vaihe. Väylä käy lopussa karikkoiseksi. Veti lopun [= loppumatkan] rajusti kirien. Keskiajan loppu. Vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa. Lukukauden lopussa t. lopulla. 80-luvun lopulla, lopussa. Lopummalla kesää. Alku aina hankala (t. hankalaa), lopussa kiitos seisoo SL.
vaihde
1. ajankohta jona vuosi, kuukausi tms. ajanjakso vaihtuu toiseksi, taite...
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/...
Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi:
Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998
Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä :
Helsingin kaupunki, 1996
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret
Helsingin kaupunki, 1995
Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996...
Marja-Leena Tiainen esitellään kirjassa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita" (1995 ja 1999). Netissä hänestä löytyy tietoja osoitteissa http://www.nuorisokirjailijat.fi (Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli) ja http://www.jns.fi/kirjailijat/tiainen (Joensuun kaupunginkirjasto).
Sinun kannattaisi tutustua ainakin Fintran julkaisuun nro 37: "Tuontiopas", 7. uud.p., 2002, ISBN 952-468-007-6. Siitä on esittely ja sisällysluettelo Fintran sivuilla, osoitteessa http://www.fintra.fi/ . Valitse etusivulta linkki "Kirjoja kansainvälistyjille". Sieltä
edelleen "Aakkosellinen julkaisuluettelo".
Koska olet vasta perustamassa yritystä, sinun kannattaisi perehtyä KTM:n työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston julkaisuun "Yrityksen perustamisopas--käytännön perustamistoimet", 12. uud. p, 2002, ISBN 951-37-3704-7. Tätä kirjaa näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa esim. Espoon Pääkirjaston yrityspisteessä.
Hyödyllinen osoite on varmasti myös oheinen Yritys-Suomi-porttaali: http://www.yrityssuomi.fi/
Koska Suomessa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole kiinankielisiä näppäimistöjä, ei kysymykseen voi vastata suoraan.
Lähimmästä kirjastostasi voit kysyä esim. kirjaa: LI: Suomi-kiina suursanakirja. Tuossa kirjassa kysymäsi merkki on kirjoitettu kiinaksi.
Tämänkaltainen toiminto löytyy Helmetin perinteisestä aineistohausta osoitteessa luettelo.helmet.fi. Siellä voi sekä tallentaa hakuja että tilata sähköpostiin tiedon kokoelmiin lisätyistä teoksista.
Toiminnon ohje on tässä:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa...
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa...
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
