Forssan kaupunginkirjastoon on tulossa yksi kappale Soinin kirjaa. Siitä on jo kaksi ennakkovarausta. Voitte tehdä varauksen Louna-tietokannassa, mikäli teillä on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen pin-koodi.
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic...
Sketches by Boz on kokoelma Dickensin alunperin lehdissä julkaisemia kirjoituksia. Sitä ei liene koskaan käännetty suomeksi kokonaisuutena. Ainakaan Fennica-tietokannassa, jossa kaikki suomeksi julkaistu materiaali on luetteloituna, ei ollut viitettä käännöksestä. Kokoelmassa on n. 50 erillistä tarinaa, tarkistin niistä muutaman josko olisin löytänyt erillisiä käännöksiä, mutta vedin vesiperän.
Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen...
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja...
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi teosta, jotka kertovat Rommelista:
Irving, David: Rommel
Young, Desmond: Rommel.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origosta osoittessa http://weborigo.pori.fi
Valtiopäiväasiakirjoja ei ole Hämeenlinnan kirjastossa eikä maakunta-arkistossa, mutta kirjasto voi tilata tarvitsemanne hallituksen esityksen kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi jättää osoitteessa http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm tai puhelimella numeroon 621 2284.
Mii leat geahččalan čielggadit, mii dat filbma lea, maid don leat oaidnán skuvllas. Min árvalus lea dál ahte dat lea "Vihttanuppelogát hoavda".
Filmma váldorollain ledje ee. Toivo Lukkari ja Åsa Blind ja dat lea Gironis rahkaduvvon. Vástadusa gávdnamis ožžon veahki ee. Mervi Haavistos ja Irene Länsmanis.
Geahčča maid dan: http://www.saminieidajojk.se/
Susista ja niiden käyttäytymisestä kertovat mm. seuraavat kirjat: Brandenburg, Jim: Veljemme susi: unohdettu lupaus; Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset; Pulliainen, Erkki: Koira kotona ja luonnossa: käyttäytymisen perusteet. Nämä kirjat kuuluvat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston verkkosivujen tarkennetusta hausta (www.kuopio.fi/kirjasto) voit hakea lisää kirjallisuutta aiheesta asiasanoilla susi ja sudet.
Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen...