Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta saa luettavaksi vanhoja Helsingin Sanomia ja Uusi Suomi-lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä pitää tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilmilukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621. Asiakkaat voivat tulostaa itse mikrofilmeiltä paperikopioita, tulosteiden hinta on 0,30 €/A4. Yhdessä mikrofilmikoneessa on myös skannausmahdollisuus, skannata voi kerrallaan A4-kokoisen alueen. Yksi sanomalehden sivu mahtuu neljään A4-skannaukseen. Skannatut sivut voi tallentaa .jpeg- tai .pdf-muodossa.
Kirjastokortin katoamisesta olisi hyvä ilmoittaa heti johonkin HelMet-kirjastoon, niin mahdollinen varas ei voi käyttää kyseistä korttia.
Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Uuden kortin saa paikanpäällä kirjastossa 3 €:n hintaan. Asiakkaalla tulee olla mukana valokuvallinen henkilötodistus, ajokortti tms.
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Luvassa on oikea kirjasyksy, useilta kustantamoilta saapuu juuri syksyksi uusia kirjoja. Kirjailijat tuntuvat nauttivan kirjoittamisesta juuri kesäisin.
Uusia, kirjastoon saapuvia kirjoja voit tulla katsomaan tänne Oulunsalon kunnankirjastoon (Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeniin, Karhuojantie 2).
Tai sitten voit seurata uusien kirjojen saapumista ja tehdä varauksia suoraan netissä OUTI-kirjastojen sivulla http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1124192585 valitse julkaisuvuodeksi alakulmaan väli 2005-2005 ja rajaa kirjastoksi Oulunsalon kunnankirjasto.
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla...
Kyseessä on Jussi Niinistö, Nurmijärvellä asuva suomalainen historiantutkija ja perusuomalainen poliitikko, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti sekä filosofian tohtori. Hän on Suomen ainoita tutkijoita, joka on erikoistunut Suomen heimosotiin.
Voit tehdä kaukolainapyynnön oheisesta linkistä aukeavan lomakkeen kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
kaukolainaksi voi tilata aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.
Voisikohan kyseessä olla Siviä Heinämaan Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä? Teoksesta on olemassa useita eri painoksia, mutta tämä, vuoden 1969 painos on ainakin vihertävä kanneltaan: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1012811
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
