Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Both songs appear on Iin Mieskuoro's (Ii male choir) cd "Hetken haaveita" (1995).
"Odotan" is written by Markku Koskela, but the song is not available as sheet music, neither are the lyrics alone. As Koskela is still conducting the choir, you could probably contact him through the choir's Facebook: https://www.facebook.com/pg/Iinmieslaulajat/about/?ref=page_internal
"Joka pojalla on siivet" is a song by Esa Helasvuo (music) and Marja Rankkala (lyrics). Printed music with lyrics can be found in these books: Suuri toivelaulukirja 10 (ISBN 951-643-719-2), Pieni toivelaulukirja 3 (ISBN 978-951-1-31445-5) and Laulajan kirja (ISBN 978-951-1-31444-8).
As the songs are under copyright, we cannot put the lyrics here. However, Joka pojalla... has...
Jevgeni Jevtushenkon runo Zaklinanie (kokoelmasta Jabloko, 1960) on englanniksi saanut nimen Incantation (engl. Stanley Kunitz, Anthony Kahn). Runo sisältyy esimerkiksi kokoelmiin Stolen apples (1973) ja The collected poems 1952 - 1990.
Stolen apples kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon sekä Kuopion varastokirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaari.1957210
Jevtushenkon runoutta englanniksi on luettavissa myös esimerkiksi Internet Archive -palvelussa. Myös The collected poems 1952 - 1990 löytyy sieltä.
https://archive.org/
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Tein Finna-haun aihesanoilla Haapavesi ja sisällissota. Tulokseen mahtuu sekä äänitteitä, kirjoja, lehtiartikkeleita että arkistoaineistoa. Aloittaa voisi esim. Katariina Anttilan kirjasta Vuosi 1918 repi Haapavettäkin Linkki hakutulokseen.Helena Pilkkeen Sanomalehtien sisällissota voisi olla myös mielenkiintoista luettavaa. Linnan Täällä Pohjantähden alla kertoo myös kaunokirjallisuuden keinoin sisällissodan ajasta.
Informaatiolukutaidosta katso linkistä
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet
Määritelmä löytyy Informaatiolukutaidon hallinnan standardit -nimisen otsikon alta.
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Tässä joitakin pienille lapsille sopivia kirjoja vammaisuudesta ja linkit kirjojen esittelyyn. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Nina Bell, Leppäkerttu ilman pilkkuja: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/leppakerttu-ilman-pilkkuja
- Jeanne Willis, Susanna nauraa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_951873979X
- Katariina Romppainen, Leppäkerttu ja huuliharppu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au25eae56a-9556-4650-9eaa-9a6824ffe788
- Heljä Liukko-Sundström, Olli ja Dolli: tarina ystävyydestä: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511204386&qtype=b
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Sanonnasta ei taida olla versioita. Samaa tarkoittavia sanontoja saattaisi löytyä vaikkapa wikisitaattien suomalaisten sananlaskujen listauksesta. https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomenkielisi%C3%A4_sananlaskuja#H
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Sananlasku on kokonaisuudessaan: Pää on kipiä ja kaulalla paha mieli.LähdeRisto Tapani Rekola: Kuu on nuarten miästen aurinko : 36 500 suomenkielistä sananlaskua https://finna.fi/Record/anders.1886566?sid=4730117905
Tepa-termipankissa ammattinimikkeen kerrtaan olevan työnantajan työtekijälle antama tehtäväkuvaus. Ammattinimikettä kutsutaan joskus myös työ-, tehtävä- tai virkanimikkeeksi. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/virkanimikeKielitoimiston sanakirjassa kerrotaan virkanimikkeen olevan viran nimike ja sen haltijan titteli.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/virkanimike?searchMode=all
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
