Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Muistamasi novelli on varmaankin nimimerkki Serpin eli Seere Salmisen Metrimittajärjestelmä v. 1892. Parin sivun mittainen pakinamainen novelli kertoo raatimies Blimströmin aamusta, joka järkkyy, kun palvelija ei osannut ostaa torilta ruokatavaroita uuden mittajärjestelmän takia. Novelli on ainakin teoksessa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (toimittaneet Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki).
Serp-nimimerkin takana on Seere Maria Salminen (o.s. Sario)
Muutos edelliseen vastaukseen:
Katsoin varaustasi vielä uudelleen lainaajatietojesi eikä kirjan tietojen kautta kuten äsken, ja kävi ilmi, että varauksesi kohdalla on merkintä, että et tahdo sitä ennen 28.7.2013. Toisessakin varauksessasi on "ei tarvita ennen" -päivämäärä. Näyttää siis siltä, että olet itse jossakin vaiheessa lukinnut varaukset, koska kirjasto ei käytä näitä "ei tarvita ennen" -päivämääriä. En myöskään pysty täältä käsin poistamaan lukituksia varauksistasi, vaan sinun pitää itse tehdä se HelMet-verkkokirjaston kautta. Kirjaudu omiin tietoihisi, napsauta auki varauksesi, poista rastit "Lukitus"-ruuduista ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset". Muutoin joudut tosiaan odottamaan kirjoja varauksiin merkittyihin...
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Tänd ett ljus. Sen on Suomen kansallisdiskografian mukaan säveltänyt Lasse Lindbom ja sanoittanut Niklas Strömstedt. Kappaleen tunnetuin levytys on Triad-yhtyeen a cappella-versio vuodelta 1987. Lyhytikäiseksi jääneen htyeen muodostivat Lindbom, Strömstedt ja Janne Bark.
Lähteet:
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4nd_ett_ljus
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Valitettavasti tietoja ei löytynyt täältä pääkaupunkiseudun kokoelmista ja verkosta. Järvenpään kirjasto ei valitettavasti ole suostunut pyynnöistä huolimatta lähtemään vastaajakirjastoksi Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Olen lähettänyt kysymyksenne sinne, koska on aivan mahdollista, että heidän kotiseutuaineistoistaan voi olla apua. Tässä vielä teille yhteystiedot varmuuden vuoksi, https://www.jarvenpaa.fi/vapaa-aika-ja-harrastaminen/kirjasto/asiakkaan…
