Aiheeseen tutustuminen kannattaisi varmaan aloittaa Jussi Nuortevan kirjoittamasta kirjasta 'Vangit - vankilat - sota : Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana' (sarjassa 'Suomen vankeihoidon historiaa, osa 4, ilm. v. 1987) ja sen lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainituista arkistoista ja teoksista. Lisäyksenä mainitsisin vielä v. 1989 ilmestyneen kirjan 'Naisia turvasäilössä'
Kirjastot Suomessa ostavat aineistonsa itsenäisesti joko paikallisilta kirjakaupoilta tai eri välittäjiltä kuten esim. BTJ- kirjastoplavelulta. Täsmällstä lukumäärää ei voi saada selville ainakaan helposti.
Kirjastojen hankkimista kappalemääristä saa hiukan käsitystä kirjastot.fi -sivuilta Frank-monihaun avulla
http://monihaku.kirjastot.fi/
valitsemalla esim. Maakuntakirjastot, jolloin saa kirjastokimppojen ko. kirjan kappalemääriä näkyviin.
Tarkoitat oletettavasti Mama-aikakauslehteä, jota julkaisee ruotsalainen Bonnier Magazines & Brands. Lehteä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vain muutamien Suomen yleisten kirjastojen kokelmissa. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa lehteä ei ole. Näet tarkemmat saatavuustiedot Finna-tiedonhakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Mama+bonnier&type=AllFields…
Voit saada tiedustelemasi lehden omaan lähikirjastoosi kaukolainana tai tekemällä hankintaehdotuksen. Vaski-kirjastoissa molemmat voi tehdä verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana.
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Perceval ou le Conte du Graal -tarun ovat kääntäneet nykyranskaksi ainakin Raymond J. Cormier, Daniel Poirion, Lucien Foulet sekä Suzanne Hannedouche.
Lisäksi ilmeisen suosittuja tutkijoiden keskuudessa ovat vuoden 1956 William Roachin painos ja vuoden 1993 Keith Busbyn painokset.
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Uutinen Pariisin terrori-iskusta ehti Helsingin Sanomien 14. päivän numeron toiseen painokseen, mutta esimerkiksi Aamulehti uutisoi tapahtumasta vasta sunnuntain lehdessä.
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
Helsingin kirjastoihin on eilen (14.9.06) tilattu kolme lisäkappaletta kyseistä kirjaa. Niiden saaminen lainauskuntoon vie kuitenkin jonkin aikaa. Neljä kappalettakin on tietysti melko vähän. On mahdollista, että kirjaa hankitaan vielä lisää, esim. Espoon ja Vantaan kirjastot saattavat hankkia teoksen kokoelmiinsa.
Töölöntorinkatu 11:ssä sijaitsevan Töölöntornin (näytetään useimmiten kirjoitettavan yhdyssanaksi) on suunnitellut arkkitehti tai oikeastaan arkkitehtiylioppilas Helge Lundström vuonna 1935. Talo valmistui vuonna 1936. Lundström on suunnitellut lukuisia rakennuksia Helsinkiin. Hänen tunnetuin luomuksensa on Tennispalatsi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Lundstr%C3%B6m
Talosta ei kovin paljon tietoa löytynyt. Yksi lähde voisi olla Tommi Lindhin lisensiaattityö Teknillisestä korkeakoulusta: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (2002). Kirja on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Museoviraston kirjastoissa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Osa työstä löytyy netitse, tässä osoitteessa on kuva ja hiukan tietoa...
Helmet-palvelusivustolla on jatkuvasti päivitettävät listat kirjastoon hankituista uutuuskirjoista. Linkki uutuusluetteloihin löytyy palvelusivuston etusivun alalaidasta. Vironkielisestä kirjallisuudesta on oma listansa. Listan saa auki klikkaamalla.
Luetteloita voi myös tilata RSS-syötteenä. Ohjeet syötteen tilaamiseen löytyvät klikkaamalla RSS-painiketta listasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Löysin lainauksen ja sen lausujaksi Ludwig Witgensteinin Noa Spektor-Flockin kirjasta Forever Fit sivulta 7.
Se alkaa hieman toisin: Your Light, You may not think that the world needs you but it does. For you are unique. Like no-one that has ever been before or will come after....
https://books.google.fi/books?id=D27Ve5NudGgC&pg=PA7&lpg=PA7&dq=%22For+you+are+unique.+Like+no-one+that+has+ever+been+before+or+will+come+after.%22&source=bl&ots=3rN13st0Tv&sig=ACfU3U3LM0eB7y7YpmfeTlt098SYEySFNQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwicoKTZuIHiAhWKpYsKHTsgD4MQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22For%20you%20are%20unique.%20Like%20no-one%20that%20has%20ever%20been%20before%20or%20will%20come%20after.%22&f=false...
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Mathieu Jennifer, Näpit irti!
Bushnell Candace - Cotugno Katie, Tyttönä olemisen säännöt
Ojanen Simo, Hanna ja Mozart
Pehkonen Kirsi, Voittolaukaus
Vilkuna Varpu, Ripa
Ojala Anu, Varjo ikkunassa
Väyrynen Taru, Kissan kuolema
Tässä Helmet-kirjastojen kokoelmista kirjoja hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sseksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetgenre%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä taas kirjoja hakusanalla 'ahdistelu':
https://haku....
Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa...
Esimerkiksi näissä romaaneissa käsitellään ekologisuutta, luontosuhdetta, ympäristönsuojelua ja ilmastoasioita
Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Otava 2012)
Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus 2015)
Jonathan Franzen: Vapaus (Siltala 2011)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (Teos 2011)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani (Gummerus 2019)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY 2017)
Helena Waris: Linnunsitoja (Otava 2017)
Hanna Ryti: Rakkaudettomuus (SIltala 2019)
Voit tehdä myös itse hakuja verkkokirjastosta mm. asiasanoilla ekologisuus, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokset ja vegetarismi. Haun voi rajata koskemaan kaunokirjallisuutta.
Sinun pitäisi kuvata kaksi itsellesi tärkeää tilannetta, joissa olet ollut tekemisissä toisen elävän olennon kanssa.
Koneen tai teoksen kanssa vuorovaikutus jää yleensä yksisuuntaiseksi. (poikkeuksena esittävä taide)
Vuorovaikutusta tapahtuu arjessa esim. perheen kesken, työssä ja opinnoissa. Tilanne voi olla positiivinen tai negatiivinen, jos se on ollut sinulle jollain tapaa arvokas.
Tehtävässä halutaankin sinun kertovan, millä tavalla vuorovaikutus on ollut tärkeää.
Merkityksellinen = jolla on merkitystä, merkittävä, huomattava, tärkeä, arvokas
Vuorovaikutus = keskinäinen, vastavuoroinen vaikutus Suomalaisten kielten keskuksen sanakirja
