Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan...
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Lastenkirjallisuuteen ovat keskittyneet muun muassa seuraavat kustantajat.
Etana Editions https://www.etanaeditions.com/books-2/
Kustannus-Mäkelä Oy http://www.kustannusmakela.fi/etusivu/
Lastenkeskus https://lastenkeskus.fi/
Pieni karhu http://www.pienikarhu.fi/
Suuremmista kustantajista esimerkiksi Tammi https://www.tammi.fi/ ja Otava https://otava.fi/ julkaisevat runsaasti lastenkirjallisuutta.
Suomalaisia kustantajia https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi
https://www.kirjailija.blog/2015/08/mita-mikakin-kustannusyhtio-julkaisee.html
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- "
Kirjan saa kyllä kaukolainaksi Kyyti-alueen ulkopuolelta. Kaukolaina maksaa Kouvolassa 3 €. Kaukopalvelupyynnön voi lähettää kaukopalvelulomakkeella Kyyti-Finnasta tai voitte tehdä sen seuraavan kirjastokäyntinne yhteydessä.
Valitettavasti Moron kirjoittamia kirjoja ei näytä suomennetun. Finna haku löysi 22 osumaa, mutta kirjat ovat venäjänkielisiä. Finna hakutulos
Toisen venäläisen kirjailija Perelman, Jakov Isidorovits matematiikan kirjoja löytyy pari myös suomeksi. Helmet hakutulos
Matematiikkaa lapsille löytyy Helmetistä 26 kpl hakusanoilla matematiikka, lastenkirjallisuus. Helmet hakutulos
Samalla haulla Finna löytää 104 kpl Finna hakutulos
Vähänlaisesti löytyy Pekka Parkkisesta tietoja, mutta jotain kuitenkin. Pekka Kustaa Parkkinen (1940 Helsinki - 1992 Helsinki) oli kirjailija-kääntäjä, jonka tuotannon laajuus lukuisine romaaneineen ja runoteoksineen, saa hieman ihmettelemään kirjailijan tuntemattomuutta. Jarkko Tontti mainitsee kirjailijasta seuraavasti:'Kohosen ja Rantalan Suomalaisia kirjailijoita (Otava, 2004) tietää, että hän oli ”kommentoiva yhteiskuntakriitikko, arjen kuvailija ja tuntija.”'
Jarkko Tontti. Unohdettuja runoilijoita I.
Kirjasampo.fi. Parkkinen, Pekka.
Wikipedia.fi. Pekka Parkkinen.
Finna.fi -haussa Laila Hietamiehen Sonja-sarjaa löytyy vielä kasettiversiona teokset Sonja (1994) sekä Viktoria (1998). Lukijana molemmissa on näyttelijä Lis Laviola (s. 1945). Muita Laviolan lukemia äänikirjoja voi hakea hänen nimellään samaisessa Finna.fi -haussa. Kyseistä aineistoa on saatavilla vain kasettitallenteina.
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Olisiko tarkoittamasi joku näistä?Eric Hillin Puppe kirjat. Linkki hakutulokseen.Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjat. Linkki hakutulokseen.Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Roosa kirjat. Linkki hakutulokseen.tai Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli kirjat. Ne ovat tosin ilmestyneet vasta 2000-vuoden jälkeen eikä Molli ehkä ole koira. Linkki hakutulokseen.
Lahden kaupunginkirjasto, kuten muutkin yleiset kirjastot, on kaikille avoin paikka, joka tarjoaa oleskelu- ja lukutilat kävijöille ilman velvoitetta lainata mitään. Kirjastossa voi lukea paikalla olevia kirjoja ja lehtiä ilman että lainaa niitä kotiin.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Hei! Voit. Kaikki lainat voi uusia verkkokirjastossa, ellei niistä ole varauksia. Tarvitset uusimiseen kirjastokortin numeron ja salasanan. Jos sinulla ei ole salasanaa ennestään, sen saa käymällä paikan päällä kirjastossa.
Uuden verkkokirjaston löydät osoitteesta www.keskikirjastot.fi.
Lainat voi uusia myös soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen (Jyväskylän pääkirjaston puhelinnumero on 014-2664123) tai kirjaston asiakaspalvelutiskeillä.
Joitakin Edward Learin runoja on kyllä suomennettu, mutta valitettavasti etsimästäsi lorusta "The Courtship of the Yonghy-Bonghy-Bo" ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.gutenberg.org/files/34906/34906-h/34906-h.htm
Valitettavasti Conn Igguldenin Valloittaja-sarjasta ei ole tehty enempää äänikirjoja kuin mainitsemasi ensimmäinen osa, Tasankojen susi (2008). Myöskään muita Igguldenin kirjoja ei ole saatavina äänikirjoina.
https://finna.fi
Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee...
Tämä riippuu aivan järjestelmästä, jota keskustelupalsta käyttää. Esimerkiksi Wikipedian käyttämättä järjestelmässä keskustelut jäävät oletusarvoisesti näkymään, myös vanhat versiot niistä, mutta räikeästi loukkaavia kohtia voidaan laittaa piiloon, jolloin niitä näkevät vain ylläpitäjät. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Piilottaminen.
Jos keskustelujärjestelmä poistaa keskustelun aivan kokonaan (toisin kuin Wikipediassa), se saattaa hävitä täysin lopullisesti. Tosin pelkkä poistaminen ei kadota tietoa palvelimelta, mutta jos palvelimen tallennustilaan kirjoitetaan muuta ja useaan kertaan, se saattaa olla lopullisesti tavoittamattomissa. Kiintolevyn tuhoamisen haasteellisuudesta kerrotaan...
Jos sinulla on Rutakko-kirjastoverkon kirjastokortti, voit etsiä tällaisia aarioita Naxos Music Library -palvelussa (https://iisalmi.naxosmusiclibrary.com/page.library_cardno.asp). Hakukenttään (oikeassa yläkulmassa oleva Keyword Search) voit kirjoittaa hakusanoiksi esimerkiksi "cantata soprano".
Omia suosikkejani ovat esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Auch mit gedampften, schwachen Stimmen sekä Georg Friedrich Händelin Ombra mai fu (oopperasta Serse).
