Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan yhteiskuntaan, jossa jäsenet voivat hyvin, elintaso ja sosiaalietuudet ovat korkeat ja korruptio vähäistä. Hyvinvointiyhteiskunnassa resurssit ovat verrattain tasaisesti jakautuneet ja kolmas sektori on perinteisesti vahva.
Hyvinvointivaltiosta alettiin puhua sotien jälkeen 1950-luvulla. OAMK:in verkko-oppimateriaalissa kerrotaan, että Mitä Missä Milloin -kirja esitteli hyvinvointivaltion käsitteen vuonna 1954. Alun perin termi on tullut Englannista, jossa alettiin toisen maailmansodan jäleen puhua hyvinvointivaltioista (welfare state) vastakohtana sotaa käyville valtioille (warfare state). Sodan päätyttyä valtion varat eivät huvenneet enää aseisiin ja muuhun poikkeustilan...
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä...
Vaikka maininta Tuomiojan vuonna 1983 alle kolmessa tunnissa juoksemasta maratonista löytyy monestakin lähteestä, yhdessäkään niistä ei valitettavasti kerrota sitä, missä hän tämän maratonennätyksensä on juossut. Moni näistä mainitsee täsmällisen ennätysajankin (2.59,27), joka löytyy myös Tuomiojan verkkosivun (Tuomioja.org) 'Kuka E.T.?'-osiosta. Niistä vuonna 1983 juostuista maratoneista, joiden tuloslistauksia tutkin (mm. Helsinki City Marathon), en Tuomiojan suoritusta onnistunut löytämään. On kuitenkin huomattava, että aniharvasta kilpailusta oli täydellinen tulosluettelo käytettävissäni.
Hyvin dokumentoitu kolmen tunnin alitus Tuomiojan juoksuhistoriasta löytyy vuoden 1972 Impivaaran maastomaratonilta, jossa tosin juostiin...
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Hovitien nimi oli vielä v.1974 Vantaan opaskartassa Tikkurilantie, mutta v. 1976 opaskartassa se on muutettu Hovitieksi. Hovitie on voitu johtaa läheisestä Heidehofin nimestä ja Kuninkaalasta, johon Kuusikkokin kuuluu.
Kuninkaala taas tulee talonnimestä Konungs 1702, Kuningas 1745, joka pohjautunee liikanimeen Konung ('Kuningas'), mutta nimenantoperuste on epäselvä. Talo oli kylän suurin. Olisiko sitä sen vuoksi (leikillisesti) kutsuttu "Kuninkaaksi"? (Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö).
Jos haluaa tutkia tarkemmin Kuninkaalan ja Heidehofin historiaa, niistä löytyy jonkin verran kirjallisuutta, Heidehof, http://is.gd/8LEDls Kuninkaala, http://is.gd/SN21rE.
Mahdollista on myös ottaa yhteyttä...
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä.
Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina...
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/...
Laulun nimi on "Inhimillisyyden uhri". Se alkaa: "Valkea vaippa peittää laajan Laatokan". Laulussa kerrotaan pastori Eliaksesta, joka taistelukentällä ampuu haavoittuneen hevosen ja kaatuu ja pääsee "multiin Kiuruveden kirkkomaan".
Veikko Lavi on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun, jonka esittää Jussi Raittinen äänitteellä "Syylliset ja syyttömät" (Discophon, 1987). Laulu sisältyy myös nuottin Lavi, Veikko: "Veikko Lavin lauluja" (Coda, 1988). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Lähde: Viola-tietokanta (https://viola.linneanet/fi)
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on...
Lastenlaulun Kolme varista istui aidalla laulamiseen näyttää menevän youtube-videon mukaan n. yksi minuutti. Eli yksi varis lauletaan n. kolmasosassa minuuttia. Miljardi minuuttia on n. 1901 vuotta: https://www.calculateme.com/Time/Minutes/ToDays.htm ja kolmas osa siitä on n. 634 vuotta. Aikaa tietysti pidentää se, että pitkien lukujen laulamiseen menee paljon lyhyitä pidempään.
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:
eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.
Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.
Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon...
