Toinen miehistä (vähähiuksinen) on vanha tuttu näyttelijä Uljas Kandolin. Mutta toista miestä ei tunnistanut elokuvaneuvos
Kari Uusitalokaan. Eli tämä toinen mies, voi olla kuka tahansa, ei nimetty näyttelijäksi lainkaan.
Lisäyksenä vielä 10.1.2023 (KAVI): toinen näyttelijä Kandolinin lisäksi on Urho Lahti.
Koko lyhytelokuva "Markkaset ja Tarkkaset" on nähtävissä YLEn Elävässä arkistossa.
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-...
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Lumikki ja seitsemän kääpiötä /
Bibliographic Record Display
Nimeke:Lumikki ja seitsemän kääpiötä / suomeksi kert. Mirja Rutanen.
Kieli:suomi
Julkaistu:Helsinki : Kirja-Lito, [1965]
Ulkoasu:94, [1] sivua : kuvitettu ; 4:o
Alkuteoksen kieli:und
Muu(t) tekijä(t):Rutanen, Mirja.
Kirjaa ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta eikä Kuopion varastokirjastosta. Kansalliskirjastosta sen saa lukusaliin luettavaksi.
Olen itse saanut kirjan 1966 syntymäpäivälahjaksi. Kuvat ovat todella vaikuttavat. Paha äitipuoli punaisine hiuksineen on kuin suoraa Angelica-sarjasta. Olen ollut töissäkin antikvariaateissa, enkä ole koskaan nähnyt tätä myytävänä. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös Punahilkka. Onkohan yhtä vaikuttava kuvitukseltaan?
Käärme on italiaksi serpente - muitakin sanoja on, mutta serpente on sanakirjoissa yleisin. Vendiamo on vendere-verbin indikatiivin monikon ensimmäinen persoona. Siis suomeksi - myymme. Vendere=myydä.
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Hei,
tässä joitain vinkkejä:
Kuningatar Viktoria
Elisabeth I
Katariina Suuri
Katarina di Medici
Maria Stuart
Marie Curie
Helen Keller
Frida Kahlo
Jos vielä haluat etsiä lisää vinkkejä suosittelen Päivi Setälän kirjoja "Keskiajan nainen" ja "Renessanssin nainen", joista varmasti on apua.
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät Meidän talon ja Kotiteollisuuden numerot. Talomestaria ei kokoelmista löydy, mutta sen numeroita voi tarvittaessa tilata kaukolainaan tai kopiot artikkelista.
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, uusimmasta päästä on Rakennustiedon vuonna 2008 kustantama Saunan suunnittelu, josta myös löytyy ohjeita lauteiden rakentamiseen.
Kirjastosta löytyy myös RT-kortisto, josta löytyy ohjeet saunan lauteisiin (RT- 91-10469)
Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Eivät oikeastaan, sillä myös karhuilla on häntä, tosin lyhyt. Alla linkki karhun esittelyyn suurpedot.fi-sivustolle:
http://www.suurpedot.fi/lajit/karhu/tuntomerkit.html
Puolikarhujen heimoon kuuluu 18 lajia, ja niillä on kaikilla keskipituinen tai pitkä häntä. Alla linkki Wikipedia-artikkeliin ja tietosankirja Encyclopædia Britannican verkkoartikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolikarhut
https://www.britannica.com/animal/procyonid
Nämä Kylli-tädin sadut ovat ilmestyneet myös cd-levyllä, joka löytyy Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Kylli-t%C3%A4din+satuj…
Muutamien kirjastojen kokoelmissa muualla Suomessa sadut ovat myös kasettina:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kylli-t%C3%A4din+satuja%…
Kasetin voi saada kaukolainaan oman kirjaston kautta. Alla tietoa Eepos-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Varsinaista yksiin kansiin koottua kattavaa suomenkielistä esitystä Itä-Euroopan poliittisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosikymmenistä 1980-luvun lopulle ei ole.
Alla olevassa listassa neljä ensimmäistä teosta käsittelevät yleisemmin rautaesiripun murtumista useamman maan osalta. Muut keskittyvät tietyn maan lähihistoriaan.
Timothy Garton Ash: Euroopan kumous : käännekohta 1989 (We the people: the revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin & Prague, suomentanut Yrjö Lautela, 1991)
Vesa Saarikoski: Murros : Väli-Eurooppa 1989-1991 (1991)
Itä-Eurooppa : muutosten tausta (toimittaneet Jorma Ahvenainen ja Jorma O. Tiainen ; kirjoittajat: Anneli Aer .. [et al.], 1992)
Martti Puukko: Unelman...
