Vuonna 2007 suomeksi ilmestynyt Kolmastoista kertomus (The thirteenth tale, 2006) on toistaiseksi ainoa englantilaiselta Diane Setterfieldiltä julkaistu kaunokirjallinen teos.
Ennen kaunokirjailijaksi ryhtymistään Setterfield toimi kirjallisuudentutkijana erikoisalueenaan 1800- ja 1900-lukujen ranskankielinen kirjallisuus, etenkin Andre Gidé, joka oli myös hänen tohtorinväitöskirjansa aihe (Mise en abyme, retroaction and autobiography in the early works of Andre Gide, 1993).
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Morseaakkoset kuuluivat sotaväessä jo 1920-luvulla esimerkiksi radio- ja merkinantomiesten koulutukseen ja puhelinpalvelukurssien osaksi. Ainakin viestipalveluksessa toimineille lotille ne on myös koulutettu. Samoin niitä on opeteltu erilaisten suojeluskuntien järjestämien koulutusten yhteydessä. Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen lehdistä käy ilmi, että morseaakkoset kuuluivat ennen sotia myös partiolaisten taitomerkin ja luokkavaatimusten edellytyksiin. Morseaakkoset on siis saattanut oppia monessa eri yhteydessä, sekä yksityisenä harrastuksena, asepalveluksessa että järjestötoiminnan puitteissa.Lähteitä ja lisätietoja:Sotaväen esikunta. Toimisto I. Kouluutusohjelma jalkaväelle: laadittuna huomioonottamalla uuden...
Lasten kylpytakin kaavoja löydät esim. Suuri käsityölehti (ent. Suuri käsityökerho) -lehden seuraavista numeroista:
2017 : nro 11-12, s. 23, 39-40 "Kylvyn paikka", lasten shaalikauluksellinen lämmin kylpytakki
2007 : nro 6-7, s. 20-21, 62-63 "Serkukset yökylässä", lasten kylpytakki
2004 : nro 11-12, s.10-14, 56-57 "Illasta aamuun", aamutakki, kylpytakki (miesten, naisten ja lasten mallit)
2003 : nro 3, s. 39, 65-66 "Kivat kylpytakit", kylpytakit lapselle ja aikuiselle
Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.
SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.
RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina,...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…
Kyseessä on ruotsalaisen George Johanssonin sarja Universums öde (suomeksi Avaruuden arvoitukset). Sarjaan kuuluvat kirjat Uppbrott från jorden (Hyvästi maapallo, 1979), Planetjakten (Uusi kotiplaneetta, 1980), På okänd planet (Tuntematon planeetta, 1982), Datorernas död (1983) ja Barn av Andromeda (1986).
Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä.
Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272
Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta.
Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Fennica https://finna.fi
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Vladivostok sijaitsee entisellä Itä-Mantšurian alueella, joka kuului aikaisemmin Kiinalle mutta joka liitettiin Venäjän alueisiin vuonna 1860.
Wikipedia. Vladivostok.
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968.
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
En löytänyt varmaa selitystä sanonnan alkuperälle, mutta Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmässä se liitetään juurikin tuohon elokuvassa esiintyvään teemaan eli mielisairaalasta vapautumiseen. Englannissa cuckoo's nest on slangisana mielisairaalalle. Kirjassa Yksi lensi yli käenpesän (Ken Kesey, 1961) ja siitä myöhemmin tehdyssä elokuvassa (Milos Forman, 1975) päähenkilö muistelee shokkiterapiassa lastenlorua, jossa mainitaan käenpesän yli lentäminen. Käännettynä sanonta ei ehkä ole niin toimiva kuin englanninkielisenä. Se voi hämmentää myös siksi, että Suomessa yleisin käkilaji (cuculus canorus) ei tee omaa pesää, vaan loisii muiden lintulajien pesissä.
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Erisnimen ja yleisnimen ero on tosiaan joskus häilyvä. Taivaankappaleista puhuttaessa voidaan kuitenkin sanoa Maapallon (tai Maan), Kuun ja Auringon olevan isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä tähtitieteellisinä termeinä. Sen sijaan yleiskielen sanoina ne kirjoitetaan pienellä. Ehkä esimerkit selventävät eroa:Yöllä taivaalla näkyi kuu, mutta nyt jo aurinko paistaa.Planeettamme Maapallo kiertää tähteään, eli Aurinkoa.Tämän lisäksi tähtitieteessäkin voidaan puhua muista taivaankappaleista, jolloin kyse ei ole erisnimistä, esimerkiksi Jupiterin kuut.Esimerkkejä voinee keksiä myös tähtitieteen ulkopuolelta. Onko esimerkiksi helvetti paikan erisnimi, tai joulupukki henkilöhahmon nimi? Näissäkin vastaus riippuu kontekstista.Lähteet:...
Kirjastoista löytyy paljonkin historian yleisteoksia, mutta esimerkkinä voisi mainita Maailmanhistorian pikkujättiläisen. Sieltä löytyy perustiedot, myös kylmä sota on käsitelty.
Samoin Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisteoksia, esim. Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Lisäksi voisi mainita seuraavat: Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan, Henrik Meinander: Suomen historia ja Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat. Toki aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja, kannattaa käydä kirjastossa katsomassa hyllyistä. Espoon kirjastoissa Suomen historia löytyy luokasta 92.
Kylmästä sodasta löytyy englanninkielisiä teoksia, esim. John Lewis Gaddis: The cold war tai Jeremy Isaacs ja Taylor Downing: Cold war...
Jim Morrison käyttää kyseisessä säkeessä they-pronominia yksikön kolmannen persoonan pronominina. They ei tässä viittaa usean ihmisen joukkoon vaan tarkoittaa ketä tahansa yksittäistä mutta yksilöimätöntä henkilöä, joka kehtaa sanoa näin. 1970-luvun alussa preskriptiiviset kielioppaat eivät pitäneet tällaista käyttöä yleiskielen mukaisena ja akateemiset kirjoitusoppaat kehottivat välttämään sen käyttöä. 2000-luvulla tilanne on toinen, ja useimmat tyylioppaat hyväksyvät theyn käyttöön sukupuolineutraalina pronominina. Lause "they are a liar" esiintyy esimerkiksi Raamatun New International Version -englanninnoksessa.
They-pronominia on kuitenkin käytetty tällä tavoin englannin kielessä jo 1300-luvulta asti. Se esiintyy esimerkiksi...
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
