Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Kirjallisuutta aiheesta ei juuri löydy. Tässä muutamia kirjoja:
Kani / Honor Head
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1284421
Kani /toimittaja: Perhemediat ; kuvitus: Maria Riivari
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2025494?lang=fin
Kääpiörotuiset kanit
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983908?lang=fin
Kääpiökanin hoidon ABC
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Fakta om kaniner / Lisette Agerbo Holm
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Tässä aiheesta kaksi sivua:
https://omaelainklinikka.fi/kani-lemmikkina/
https://www.zooplus.fi/tietonurkka/pienelaeimet/erilaisia-pienelaeimiae/kani
Internetistä löytyvät ainakin seuraavat suomi-englanti-suomi
(Finnish-English-Finnish) sanakirjat: http://dictionaries.travlang.com/ ja http://www.freedict.com/
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
Voit hakea sekä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ éttä Tampereen yliopiston kirjaston aineistotietokannasta http://tamcat.csc.fi/ aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla lesket ja leskeys.
Kirjaston koneilta pääset tutustumaan Linda-tietokantaan (yliopiston kirjastojen yhteistietokanta) ja voit etsiä tutkimuksia ja aineistoa sieltäkin.
Asiasana lesket tai leskeys antaa joitakin mielenkiintoisen näköisiä viitteitä, esim. 1) Kun käsi kädestä kirpoaa : tutkimus vanhusiällä leskeksi jääneiden naisten kokemuksista leskeydestä ja sen vaikutuksista elämään / Lakkala Niina 2) Elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista, terveydellisistä ja...
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Hinta-arvioita voi pyytää esim. huutokauppoja järjestäviltä Hagelstamilta tai Bukowskisilta. Molemmilla on toimipaikat Helsingissä tai voit ottaa yhteyttä sähköpostitse.
http://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
Niilo Suojoesta löytyy lisätietoja tästä aiemmasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
Suurin osa keväällä ilmestyvistä kirjoista tilataan kirjastoihin jo edellisenä syksynä. Kustantajaluetteloissa kustantajat ilmoittavat teosten oletetun ilmestymisajankohdan. Aina nämä eivät kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Luettelot kun pitää tehdä jo hyvissä ajoin ennen kirjojen valmistumista.
Kirjat saapuvat kirjastoihin pian niiden ilmestyttyä. Sen jälkeen ei mene enää kauan kun kirjat lähtevät lukijoille. Kirjastojen hankintaosastoilla huolehditaan siitä, että suosituimmat kirjat pääsevät nopeimmin käsittelyyn.
Helmet-kirjastoissa kirjoja voi varata jo etukäteen ennen niiden ilmestymistä heti kun teosten kuvailutiedot on saatu vietyä rekisteriin.
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
