Haluatko lähettää ilmoituksen sähköpostiviestinä vai paperimuodossa?
Mieluiten kirjastot ottavat asiakkaille tarkoitettuja ilmoituksia paperimuodossa. Mutta jos haluat lähettää tiedotteen sähköpostin kautta, laita alkuun selvä toivomus, että tiedote tulostettaisiin asiakkaiden nähtäväksi. Tämä ei tietenkään takaa sitä että niin tehtäisiin, mutta ilman sellaista mainintaa sitä ei välttämättä edes huomata.
Kaikissa kirjastoissa ei ole tilaa ilmoituksille, mutta toisaalta useat kirjastot ylläpitävät pistettä, jossa tiedotetaan kansalaisille tarjottavasta koulutuksesta. Kriittisen korkeakoulun tarjoama koulutus on juuri sen tyyppistä itseopiskelumuotoista toimintaa, mistä kirjastot kernaasti tiedottavat.
Helpoin tapa lähettää sähköpostiviesti...
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really...
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Sain tulokseksi 53 eri kirjan suomennosta. Haettaessa tietoa kirjailija Catherine Cooksonin kirjojen suomennoksista, saa luettelon, jossa on mukana mm. joidenkin kirjojen toiset tai kolmannet painokset sekä pokkariversiot kirjoista. Nämä on tietenkin luvuista vähennettävä, ja suomennosten määrä on kaikkiaan varsin suuri. Luku perustuu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Gummerus-kustantamon tietoihin.
https://finna.fi
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Ainoa tehokas keino vähentää keuhkosyövän riskiä on tupakoinnin vähentäminen - tai olla aloittamatta tupakointia lainkaan. Harrastamalla säännöllisesti liikuntaa tupakoija voi kyllä jonkin verran pienentää riskiä sairastua muihin sairauksiin, joiden syntyyn tupakka merkittävästi vaikuttaa. On hyvä muistaa, että tupakoijia menehtyy paljon enemmän sydän- ja verisuonisairauksiin kuin ns. tupakkasyöpiin.
Hannu Vierolan kirja Tupakka : miehen tietokirja tiivistää mainiosti, miksi tupakoinnin elinikää lyhentävistä vaikutuksista on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta: "Tupakoinnin vaikutuksesta elinikään on useita tutkimuksia. Ihminen ei kuitenkaan ole tilastoluku eikä keskiarvo. Sattuma ja huono onni vaikuttavat hyvin usein...
Seuraavissa kirjoissa on norjalaisia reseptejä sekä muutakin tietoa norjalaisesta ruokakulttuurista:
Eurooppalaisessa keittiössä
Maailman ihanimmat leivonnaiset: suolaiset ja makeat herkut 15 maasta
Nars, Kenneth: Purtavaa Pohjolasta
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin
Täydellinen päivä: ruokaretki Pohjoismaissa
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyyntölomake: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukopalvelupyynnön voi kyllä halutessaan jättää myös kirjastossa paikan päällä.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
Jos olet etsinyt tuolla nimellä, ei ole varmaankaan löytynyt. Selvisi nimittäin, että Francoise Saganin Le chien couchant (=Nukkuva koira) on suomennettu nimellä Rakastaja (Otava 1982, suom. Sulamit Hirvas).
Katsoin verkossa olevista Antikvariaateista ja niissä sitä oli myynnissä useita kappaleita. Ks. esim. http://www.antikvaari.fi/ tai http://www.antikka.net/ Näistä voi tilata kirjan suoraan kotiin postitse.
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Hei,Tekijäoikeuslaki (404/1961) löytyy ajantasaisena Finlex-palvelussa. Tekijänoikeuslain lähtökohtana on, että teosta saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla ja siten kuin tekijä sen sallii. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin joitakin poikkeuksia tähän pääsääntöön. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä tulkitaan suppeasti. Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi niiden myynti on kiellettyä. Yksityistä käyttöä ei myöskään esimerkiksi...
