Esineitä kuten verenpainemittareita ei voi varata. Esineet tulee lainata aina tietystä kirjasta ja palauttaa ne samaan kirjastoon. Niitä ei voi lähettää kirjastosta toiseen, koska ne saattaisivat rikkoutua kuormassa. Roihuvuoren kirjastossa on verenpainemittari, joka näyttää olevan lainassa tällä hetkellä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetissä ja vaikka soittaa kirjastoon. Kirjaston puhelinnumero on 09/310 85 082.
Helmet -- Verenpainemittari [Esine]
Yksittäisen varauksen voi poistaa siten, että ruksaa poistettavan varauksen vasemmalla olevasta Poista-valikosta, ja sen jälkeen napsauttaa painiketta Tallenna muutokset. Sen jälkeen tulee vielä vahvistuskysymys, johon vastataan kyllä.
LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
Luettelo Anni Polvan Tiina-kirjoista löytyy tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-aikajarjestyksessa-anni-…
Helsingin kaupunginkirjastossa olevat Tiina-kirjat löydät Helmetistä, http://www.helmet.fi/ sanahaulla. Kirjoita hakulaatikkoon Polva Anni Tiina.
Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä, mukana on paljon uusia painoksia, joitakin kasettikirjoja ja myös pari videota.
Klikkaamalla teoksen nimeä saat selville saatavuuden.
J. L. Runebergin Wargen-runoelma löytyy teoksesta Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, tredje delen, episka dikter. Teos on vuodelta 1950. Wargen on kymmenkunta sivua pitkä runoelma, ei yksittäinen runo. Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavaraston kokoelmissa. Ilmeisesti runoelmaa ei ole suomennettu: tähän tulokseen on päädytty useiden käännöstietokantojen ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston tietojen perusteella.
Oulun kaupunginkirjastolle on tarjottu tähän mennessä vain paria pelimusiikkisoundtrack-albumia, joista toinen (Guitar Hero)on kokoelmissamme. Toistaiseksi albumeilla ei ole ollut meillä kysyntää, mutta otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia kyseisistä levyistä asiakkailtamme. Hankintaehdotuksia voi tehdä kirjaston kotisivulla olevalla lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/hankintaehd.html tai kirjastossa.
Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastossa on sähköisenä
The Don Camillo stories of Giovannino Guareschi : a humorist portrays the sacred / Alan R. Perry. Sitä pääsee lukemaan ko. yliopistojen käyttäjätunnuksella. Paperisena kirja on Turun yliopiston kirjastossa ja Turun kauppakorkeakoulussa, ja sitä voidaan pyytää niistä kaukolainaksi (maksaa 6 euroa).
Minkä tasoista tietoa Italian historiasta tarvitset? Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on mm. yleisesitys Matkaopas historiaan: Italia, jossa käsitellään myös 1900-lukua. Laajoissa matkaoppaissa on usein myös hyvä historiaosuus.
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Suomen kansan vanhojen runojen (SKVR) karjalaisista lastenloruista löytyy koko joukko tämän tyyppisiä ketjurunoja. Hiiri, kirves ja kissa esiintyvät esimerkiksi SKVR:sta useana toisintona esiintyvässä Hiiren virressä [VII3, 3974–3979] (Hiiri metsähän menevi). Siinä hiiri on kirveineen metsälle menossa ja kissa esittää tälle kysymyksiä, joihin annetut vastaukset johtavat aina uuteen kysymykseen.
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Vastaavanlainen on myös niin ikään useana varianttina tallennettu Missä voi – kissa söi (Ken söi kesävoin?) [VII3, 3996–4000].
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Hiiri metsähän menevi ja Ken söi kesävoin? ovat molemmat mukana esimerkiksi vuonna 1912 ilmestyneessä Leikkejä pienille lapsille -kirjassa:
Leikkejä...
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Löysin ainoastaan yhden brasilialaisen runoilijan kokoelman suomeksi: Wilmar Silva de Andraden Säröjä purppuranpunaisessa järvessä. Rita Dahl on kuitenkin suomentanut yksittäisiä runoja, joita on julkaistu ainakin Tuli & Savu -lehdessä sekä Hybriksessä. Dahlille on myönnetty myös apuraha brasilialaisen modernistisen runouden antologian toimittamiseen ja kääntämiseen, joten tulevaisuudessa brasilialaista runoutta pääsee lukemaan suomeksi myös siitä.Lähteet ja lisätietoaWilmar Silva de Andrade: Säröjä purppuranpunaisessa järvessä https://finna.fi/Record/anders.1487322?sid=5079291591Tuli & Savu 2/2009: Runoja https://www.tulijasavu.net/2009/09/runoja/Hybris 3/2020: Essee Brasilian naisrunoilijoiden moninkertainen marginaali (sisältää...
Facebook lienee Metan eli Meta Platformsin tunnetuin palvelu. Luonnollisesti Facebookin sisällä tarjotaan erilaisia palveluita, esimerkiksi maksullista mainontaa erityksille. Muita Metan omistamia palveluita ovat WhatsApp, Messenger, Threads, Giphy ja Mapillary. Metalla on ollut muitakin palveluita, ja esimerkiksi Meta Quest 3 -virtuaalilasit on kehittänyt Metan omistama Reality Labs.Lisää tietoa Metasta ja sen palveluista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Meta_Platforms. Suomenkielisen Wikipedian vastaava artikkeli osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Meta_(yritys) ei näytä olevan ainakaan tällä hetkellä ajan tasalla Metan palveluista.
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Tässä vaihtoehtoisia toimintatapoja:
1) Kirjasto hankkii aineiston seudullisesti kilpailutetulta toimittajilta. Kotimaisen aineiston toimittaa Kirjavälitys.
2) Mikäli teos ei tule tarjolle Kirjavälityksen kautta niin yhteys eri kaupunkien hankinnasta vastaaviin.
3) Espoossa voi laittaa sähköpostia aineisto@espoo.fi
4) www.helmet.fi sivulla on kohta Hankintaehdotukset
