Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Ragnar Ölanderin "Krig och censur"-teosta ei ole julkaistu suomeksi käännettynä.
Häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa suomeksi eli "Amerikka valokeilassa : vaikutelmia matkalta nykypäivien U.S.A:ssa" (Otava, 1946) ja "Radiokuuntelijan kirja : uutta mikrofonin maailmasta koti- ja ulkomailta" (Yleisradio, 1947). Jälkimmäisessä Ölander on yksi teoksen toimittajista.
Suomeksi ilmestyneet teokset löytyvät Fennicasta - Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi .
Linja-autoliikenteen ja matkustajan oikeudet -säännökset oikeuttavat matkustajan jatkamaan matkaa linja-autoyhtiön järjestämällä toisella ajoneuvolla tai saamaan kuljetuksen sopivaan odotuspaikkaan, josta matka voi jatkua, jos bussi matkan aikana rikkoontuu. Linja-automatkan peruuntuessa tai viivästyessä matkustajalla voi olla myös oikeus korvauksiin. Kuinka tämä kulloinkin järjestetään, vaihtelee varmasti tilanteen mukaan. Tarkemmin kannattanee kysyä bussiyhtiöiltä.
Linja-autoliikenne ja matkustajan oikeudet voi lukea vaikkapa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta:
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Matkustaminen-ja-matkan-jarjestaminen/matkustaminen-ja-liikenne/linja-automatkat/
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Paholaisen huutokauppa kokoelmasta Unta ja totta (1901).
Voitte lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta sivulta 56, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923183?page=66
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paholaisen_huutokauppa
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Teosta on saatavilla useista Suomen kirjastoista, esimerkiksi Haminan kirjastosta, mutta valitettavasti emme löytäneet sitä myytävänä mistään, vaikka kävimme läpi useita isompia nettiantikvariaatteja.
Voitte kysellä kirjaa pienemmistä antikvariaateista, joita on listettu täällä: http://www.tie.to/antikvariaatit/. Useita antikvariaatteja kokoavalla https://www.antikvaari.fi/ -sivustolla voitte tehdä kirjahaun, joka lähettää viestin sähköpostiinne, jos kirjaa tulee jälleen myyntiin: https://www.antikvaari.fi/puutelista.asp?tuoteId=1712293.
Tietoviikon vanhoja numeroita ei ole saatavissa Helmet-kirjastosta. Tietoviikon vanhat numerot vuoteen 2012 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea lukusalissa.
Tietoviikko ja Tietokone -lehdet yhdistyivät 2014. Uuden lehden nimi on Tivi ja sen numerot säilytetään pysyvästi Pasilan kirjastossa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Song Meanings and Facts -sivuston mukaan laulun sanat rohkaisevat kuulijaa havaitsemaan oman voimansa, saamaan äänensä kuuluville ja puuttumaan yhteiskunnan epäkohtiin. Laulun kirjoittaneen englantilaisen Keith Reidin mukaan laulu on myös jossain määrin sodanvastainen.
Songfacts-sivuston mukaan laulun inspiraationa toimi ydinaseriisuntaa kannattanut mielenosoitus Lontoossa 25.10.1985.
Lähteet:
https://www.songmeaningsandfacts.com/youre-the-voice-by-john-farnham/
https://www.songfacts.com/facts/john-farnham/youre-the-voice
WSOY:lta vastattiin seuraavasti:
Valitettavasti kirjan aikataulu on siirtynyt pitkälle eteenpäin pääasiassa koronan takia, sillä kirjailija ei pystynyt keräämään aineistoa ja tekemään haastatteluja suunnitellusti. Tarkkaa ilmestymisaikaa ei vielä ole, mutta toivomme Sibeliuksen tyttärien ilmestyvän vuoden 2025 aikana.
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Tämän alun perin japanilaisen iskelmän ”Yume wa yoru hiraku” suomenkielisellä nimellä en löytänyt nuottia. Japaninkielisellä nimellä verkosta löytyy tällainen melodianuotinnos:https://www.scribd.com/document/382212486/Fausto-Papetti-Yume-Wa-Yoru-HirakuLaulun suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969). Laulu alkaa: ”Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu”.
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Tämän hetken tuoreimpien väestön ennakkotilaston tietojen mukaan marraskuussa 2022 Suomessa oli 93-vuotiaita yhteensä 7 279.
Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilaston tietokantataulukko väestörakenteen ennakkotiedot alueittain.
Tässä kyse Helmet-järjestelmän ongelmakohdasta. Noutopysäkin voi lisätä varaukseen vain silloin, kun tekee varausta. Aikaisemmin tehtyyn varaukseen ei noutopysäkkiä voi lisätä vaikka noutokirjaston voikin vaihtaa. Jos kirjastoautosta noudettavan varauksen pysäkki puuttuu, kirjastoauto toimittaa varauksen asiakkaan ilmoittamaa kotiosoitetta lähimmälle pysäkille. Jos haluat varmistaa, että varaus saapuu varmasti oikealle pysäkille, voit joko poistaa varauksen ja tehdä sen uudelleen, jolloin pääset lisäämään noutopysäkin sille varattuun ruutuun tai soittaa johonkin kirjastoon ja pyytää muokkaamaan varauksesi. Parhaan palvelun saat tietysti kirjastoautoyksiköstä, mutta he eivät aina voi vastata puhelimeen:
Kirjastoauton...
