Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
Fennican (http://finna.fi ) mukaan opaskoirista on julkaistu vain pari kirjaa:
Juha Herttuainen: Opaskoirat, 1998 sekä
Helena Meripaasi: Koiranvirkoja : suomalaisia työ- ja harrastuskoiria, 2004.
Molemmat kirjat kuuluvat Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Lisäksi Opaskoirayhdistys r.y julkaisee Opaskoira-vuosikirjaa ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Valjaissa : Opaskoirayhdistys ry:n tiedotuslehteä. Lehti on ilmestynyt aiemmin nimillä: Opaskoira-uutiset ja Peesi.
Opaskoira-vuosikirjaa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta lähes kaikki numerot vuodesta 1983 alkaen.
Internetistä löytyy seuraavat sivut, joilla on tietoa opaskoirista:
http://www.opaskoirayhdistys.fi/
http://www.opaskoirakoulu.fi
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Pakkasilta-niminen kuva löytyi Suomen kansan aikakirjat osasta 8, sivulta 605. Kollega tunnisti maalauksen Y. Y. Kleverin teokseksi Nevski Prospekt illalla (1870).
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Mikäli tarkoitat kiinalaisten säveltämiä/tekemiä oopperoita, löytyy Turun pääkirjaston varastosta yksi kiinalainen ooppera DVD:
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Sinua voisi kiinnostaa myös tämä DVD:
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
