On hieman vaikeaa löytää kirjallisuutta nuorten kulutustottumuksista erityisesti vaatteisiin liittyen, mutta jospa seuraavista olisi kuitenkin apua.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyi esim.
- Helenius, Pia: Nuorten kulutus ja identiteetti 90-luvun Suomessa, Hki : Kuluttajatutkimuskeskus.
- Lampikoski, Kari: Kuluttajavisiot : näköalojan kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Porvoo : WSOY, 2000. Aineiston saatavuuden voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on julkaissut sarjaa Nuoret kuluttajina, esim.
- Nuoret kuluttajina, osa 4 : nuorten kulutusmenojen kehitys kotitalouksissa vuosina 1981 ja 1985. 1992
- Nuoret kuluttajina, osa 5 : kulutus nuorten...
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Voimme lähettää pari vihkoa joissa on Suomen perustuslaki. Suomen laki teosta emme lainaa.
Voitko ilmoittaa postiosoitteesi.
kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Kirjan kustantajan eli Tammen sivuilta löytyy tieto, että kirja ilmestyy huhtikuussa 2019. Kirjastoihin se tulee pian ilmestymisen jälkeen. Kirjaa tilataan Helmet-kirjastoihin todennäköisesti tammikuussa 2019, jonka jälkeen siihen voi jo tehdä varauksen.
Tammen sivuilta löytyy lisätietoja kirjasta: https://www.tammi.fi/kirja/ninni-schulman/vastaa-jos-kuulet/97895204012…
Kainet-verkkokirjasto, josta löytyy myös Kajaanin kirjaston kokoelma löytyy osoitteesta: https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mainitsemasi kirja löytyy Kajaanin kirjaston kokoelmasta. Tällä hetkellä sen tilana on ilmoitettu eli siitä on lähtenyt noutoilmoitus teoksen varanneelle henkilölle. Ihan suoraan teosta ei siis saa hyllystä, vaan siihen pitäisi tehdä varaus.
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden...
Aiheesta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Suomen kauppalaivasto (vuodesta 1921 lähtien), julk. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto
Jorma Pohjanpalo: Suomen kauppamerenkulku
Lars Grönstrand: Tolv åländska seglare
Purjeiden aika (toim. Markku Haapio)
Björn O. Svensson: Pommern, Mariehamn
Hei!
Valitettavasti saat vastauksen liian myöhään eli vasta tänään maanantaina.
5.11.2010 Lahden kaupunginkirjaston lähikirjastot, kirjasto-auto-osasto ja pääkirjaston muut osastot lukuuun ottamatta lehtilukusalia olivat suljettuina työyhteisön kehittämispäivän vuoksi.
Pääkirjaston lukusali oli avoinna poikkeuksellisesti klo 9-18.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelua nopeammin vastauksen kirjaston aukioloajoista saa vaikkapa kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/aukioloajat.htm
Poikkeukselliset aukioloajat löytyivät 5.11. myös kirjaston etusivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
