Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Nenäpäivän juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa ensimmäistä Nenäpäivää eli Red Nose Day:tä vietettiin jo vuonna 1988. Red Nose Day syntyi, kun käsikirjoittaja-ohjaaja Richard Curtis havahtui Etiopian nälänhätään. Kohdattuaan lasten hädän Curtis kokosi viihde- ja koomikkokollegansa yhteen ja aloitti sittemmin kansanliikkeeksi muodostuneen hyväntekeväisyyskampanjan, jossa viihteen voimalla tuetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia. Suomeen Nenäpäivä tuotiin Briteistä 2007.Lähteet:https://nenapaiva.fi/ukk/
Olisikohan kyseessä ollut Oiva Paloheimon runo Pöytärukous?Rakas Jeesus taivahan,atriani siunaathan.Mutta kalasoppaa enainakaan syö, sanon sen. Äiti ei voi ymmärtääkalasopan jättäjää.Äiti aina riitelee.Jeesus, kiltiks hänet tee. Linkki Mummon vuodatus blogiin.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
Kajaaanin pääkirjaston yläkerran näyttelytila on vapaa seuraavan kerran lokakuussa 2014 .
Alakerran vitriinit ovat varattavissa näyttelyä varten henäkuussa 2013 ja seuraaavan kerran tammikuussa 2014.
Kannattaa silti ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunginkirjaston toimistoon, 08 6155 2422
Mahdollisesti peruuntuneen näyttelyn tilalle näyttelyn voi saada aikaisemminkin esiin.
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Esimerkiksi Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)
voit hakea viitteitä. Valitse tarkennettu haku, sitten asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi ruokaohjeet ja Kreikka.
Tässä myös muutama artikkeliviite aiheesta:
Kreikka - Maailma lautasella (Kodin kuvalehti 1998,nro 19, sivu 145-146)
Terveyttä ja pitkää ikää kreetalaisesta ruoasta (Et-lehti 1997, nro 9,sivu 78-83)
Kreetan ruuilla elää pitkään ja terveellisesti : perinteiseen ruokavalioon kuuluu täysjyväviljaa,vihanneksia ja kalaa -Ruokatorstai (HS 1997-08-14)
Onnellisten saarella : Euroopan terveimmät ihmiset asuvat Kreetalla
(Kotiliesi 1997, nro 7,sivu 86-90)
Kreikkalaisten ruokatavoista (Nuori voima 1997, nro 2, sivu 6-1)
Myös hyvissä matkaoppaissa on yleensä...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
Kyseessä on Aale Tynnin runo En tiedä, oletko jossain kokoelmasta Vihreys (1979).
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (toim. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto, 2008) tai Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka löytyy kotisivuiltamme.
Katso
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
