Suomen kirjastoista voisi ainakin alkuun suositella seuraavia:Rise up, women! : the remarkable lives of the suffragettes | Helmet-kirjastot | Finna.fi Suffragettes : the fight for votes for women | Helka-kirjastot | Finna.fiSuffragettes : how Britain's women fought & died for the right to vote | Satakirjastot | Finna.fiSuffragette : my own story | Helmet-kirjastot | Finna.fiLinkit vievät Finna-tietokantaan.Näitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta, lisätietoa Tampereen kaupungin sivuilta: Kirjaston kaukopalvelu [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Kirjaston kokoelmat]
Atwaterin kertoimella lasketaan ruuassa saatavilla olevan energian määrä, jota ihmiskeho voi hyödyntää. Tätä kutsutaan muuntokelpoiseksi energiaksi (eng. metabolisable energy). Energian yksikkö on joule, ja Atwaterin systeemillä lasketut eri ravintoaineiden energiamäärät ilmoitetaan siis jouleissa. Elintarvikkeissa ruuan energiasisältö ilmoitetaan sekä kilojouleissa (kJ) että vanhan energiayksikön kalorin mukaisesti kilokaloreissa (kcal). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria. Lähteet: YK:n elintarvike ja maanviljelyjärjestö: CHAPTER 3: CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS Fineli: Ravintotekijä - Fineli Wikpedia: Atwater system - Wikipedia
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :...
Muutamia esimerkkejä 90-luvun kirjallisuudesta:
- Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Hki: Lakimiesliiton kustannus, 1997.
- Peura-Kapanen, Liisa: Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen Internetissä. Hki: Kuluttajatutkimuskeskus, 1998. Tämä löytyy myös netistä http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kuluttajapuntari/1999_1/lap…
- Tainio, Riitta:Lapset ja elintarvikemainonta. Hki:Suomen kuluttajaliitto, 1996.
- Takala, Virpi: 7-11 vuotiaat lapset televisiomainonnan vastaanottajina. Hki:Helsingin kauppakorkeakoulu, 1991.
- Advertising to children concepts and controversies/ M. Carole Macklin, 1999.
- Bjurström, Erling: Children and television advertising, Vällingby: Konsumen tv-verket,1994
- Barn och reklam - reklamen...
Missin syntymäpäivä julkaistiin v. 1979 kokoelma-LP:llä Lauluja seuraihmisille. Levyn julkaisi aikakauslehti Seura yhdessä Finnlevyn kanssa. Laulun sanat löytyvät Juha Vainion nuottikokoelmasta Tulta päin (Fazer, F.M.07327-0)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanottama kappale on humoristinen ja parodioiva kuvaus julkisuuteen pyrkivistä ihmisistä ja heidän toimistaan raportoivan median osan yhteisistä riennoista.
Tarinan lehtitalon voi olettaa Hymy-lehdeksi. Sen kustantaja, "lehtikeisari" Urpo Lahtinen menestyi sensaatioilla ja julkkisjutuilla. Seurapiiritapaamiset kuuluivat asiaan. Laulun henkilöhahmoilla ei välttämättä ole suoria vastineita, vaan Vainio on poiminut piirteitä ja ilmiöitä sieltä täältä ja sekoitellut asioita - ehkä...
Jykevä rakennus on Kellosaaren varavoimalaitos. Se otettiin käyttöön vuonna 1974. Varavoimalaitoksen tehtävänä on varmistaa sähkön riittävyys Suomessa, erityisesti Helsingissä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnistää laitoksen tilanteissa, jolloin valtakunnan sähkönjakelun ylläpitämisessä tarvitaan lisätehoa. Voimalassa on kaksi polttoöljyllä toimivaa kaasuturbiinia jotka pystyvät tuottamaan 120 megawattia energiaa. Laitos on tositoimissa harvoin. Noin kuuden viikon välein sitä koekäytetään.
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/k…
https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pb…
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä...
Kallion kaupunginosaan liittyvistä kirjoista meiltä on kysytty ennenkin. Tässä joitakin aikaisempia vastauksia, jotta liittyvät aiheeseen:
Haluaisin tietää, missä kaikissa kirjoissa Helsingin Hakaniemi ympäristöineen esiintyy:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-missa-kaikissa-kirjoissa?language_content_entity=fi
Ketkä kirjailijat kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet Helsingistä tai Kalliosta?
https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-kirjailijat-kirjoittavat-tai-ovat?language_content_entity=fi
Helmet-tietokannasta on mahdollista etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla Helsinki ja Kallio (rajasin Leena Lehtolainen kirjoittamat Maria Kallio -kirjat pois). Näin haettuna sain hakutulokseksi 80 teosta : Kallio-aiheista...
Runon uudempi käännös voi sisältyä johonkin runovalikoimaan, mutta varmaa tietoa en tästä löytänyt. Runoa voi etsiä alla olevista kokoelmista. Niissä kaikissa pitäisi olla jokin Konstantin Simonovin runo:Neuvostolyriikkaa 4 https://finna.fi/Record/outi.100284?sid=4843151467Uuden runon Venäjä https://finna.fi/Record/outi.112402?sid=4843151467Tässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja https://finna.fi/Record/outi.95917?sid=4843151467Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot https://finna.fi/Record/outi.334598?sid=4843151467
Alkuperäisen runon tekijä on Leo Iikka Vuotila. Se on ilmestynyt hänen kokoelmassaan Kanssapuheita (1974) nimellä Kahdelle. On kaunis tie on muunnelma ja lyhennelmä ko. runosta. Runo löytyy myös netistä, kun etsii googlesta sanoilla kahdelle ja vuotila.
HelMet-kirjastojen kokoelmista Valde Näsin ja Einar Liakan teosta "Lauttamies : vanhaa tietoa Tornionjoelta ja sen latvavesiltä" (1957) ei löydy. Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Työväenliikeen kirjastosta.
Työväenliikkeen kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
Mikäli haluatte ostaa teoksen, teidän kannattaa etsiä sitä antikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivustoja ja yhteystietoja löytyy helposti googlettamalla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Sven Wernströmin Rättisitikan arvoitus on ilmestynyt suomeksi vuonna 1972. Sitä löytyy monien kirjastojen varastokokoelmista, joten halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Jos haluat kirjan omaksi, sitä voi etsiskellä antikvariaateista esim. verkkokaupoista https://www.antikka.net/ tai https://www.antikvaari.fi/.
Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta.
Vuoden 1865 5 pennin arvo kunnon mukaan:
5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia)
10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista
Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon...
