Ainakin Konelan autoliikkeen toimintaa oli Lauttasaaressa. Lisää tietoa perusteellisesta historiikista "Fiude": sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Leo Suurosen ja Irma Nirvi-Blomqvistin teos Vantaan yhteiskoulu 1960-1977 (julk. Vantaan yhteiskoulu,1977) näyttäisi olevan lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta.
Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/ekk.99801544006250#versions
https://www.lempaala.fi/tiedotteet/uusi-verkkokirjasto-piki-finna-fi/
Suosittelisin varaamaan ajan Lasipalatsissa sijaitsevasta Kohtaamispaikasta, jonka julkaisutyöasemissa on käytettävissä Adobe Acrobat Pro 6.0 ja skannerina 4800dpi:n Epson Perfection 4870 Photo. Koneissa olevalla Photoshopilla voi ehkä jälkikasvu piirrellä, jollei se ole liian monimutkainen sellaiseen tarkoitukseen. Muussa tapauksessa kannattaa varata jotakin muuta ajankulua, sillä Kohtaamispaikalla ei ole lapsille kirjoja. Julkaisutyöasemien tarkemmat tekniset tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/83033704-16bd-46d2-977f-b22d9300654c.aspx.
Kohtaamispaikka ei ole auki sunnuntaisin, mutta maanantaina sinne pääsee. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/. Julkaisutyöaseman voi...
Jos alaikäisellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus niin kyllä voi. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaukseen. Huomaa ettei lainaaminen ole mahdollista Kouvolan kirjastoissa 5-8.3.2018. kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi.
Esperantoliiton sivuilla kerrotaan itsenäistyneen Suomen ensimmäisestä kansainvälisestä kongressistä vuonna 1922. Kyseessä oli Esperanton maailmanliiton, Universala Esperanto-Asocion (UEA), maailmankongressi, joka järjestettiin Helsingissä, https://www.esperanto.fi/gk-oj/ensimmainen-kansainvalinen-kokous-itsena…
Ensimmäiset messut itsenäisessä Suomessa järjestettiin Helsingissä 1920, https://100.messukeskus.com/messukeskus-100/
Molemmat olivat suuria tapahtumia, jotka huomioitiin mm. lehdistössä. Artikkeleita voi jäljittää Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita...
Kovakalvo eli sclera / skleera. Tavallisesti ihmiset kutsuvat sitä silmänvalkuaiseksi.https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01762/kovakalvo?q=silm%C3%A4https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/tietoa/silman-rakenne-ja-toim…
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Sitä on esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston varastossa. Teidän kannattaisi kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Lisätietoa palvelusta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Kaukopalvelulomakkeen löydätte osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Myyrmäen kirjastossa järjestetään satutunteja sopimuksen mukaan. Soittamalla puh. 839 35558 tai lähettämällä sähköpostia marjo.hanninen@vantaa.fi saat tarkempaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta.
En löytänyt kappaleen nuotteja mistään kirjasta. Voisit vielä kokeilla googlaamalla, löytyisikö internetistä nuotit. Hakulauseena voisi olla esim. "X Japan" "Crusify my love" free sheet.
Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/, selviää, että nämä kirjat ovat lainattavissa myös muualta Suomesta, ainakin Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa, kaukolaina maksaa 7,-€. Toinen mahdollisuus on ehdottaa kirjoja hankittavaksi, hankintaehdotuksen voi tehdä myös internetissä: http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/palautetta_kirjastolle/hankintaehdotus… .
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
