Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa useista eri lähteistä. Tässä esimerkkejä:
Kustantamon kotisivut:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena
Kirjat:
- Kotimaisia nykykertojia.
- Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta.
- Tulusto, Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria.
Artikkelit seuraavissa lehdissä:
- Suomen kuvalehti 1998:33
- Eeva 2006:9
- Anna 2006:37
- Anna 2000:13
- Aikuiskoulutuksen maailma 2007:5
Kysy aineiston saatavuutta kirjastosta tai etsi aineistoa tietokannastamme osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Varsinkin lehtiartikkeleista voit löytää tarkempaa tietoa kirjailijan elämänvaiheista.
Kysymykseen työpaikkaruokailusta Euroopassa on jo kerran vastattu. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löydät hakusanalla työpaikkaruokailu vastauksen.
Myös ravitsemuksesta Euroopassa löytyy kirjoista:
Mikkola, Liisa
Näin syödään EU-maissa : Euroopan unionin jäsenvaltioiden ruoankäyttö ja ruokavalioiden tyypillisimpiä piirteitä. 1999.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/1999
Roos, Gun
Disparities in food habits : review of research in 15 European countries
Helsinki : National Public Health Institute, Department of Epidemiology and Health Promotion, 1999.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B, 24/1999.
Aleksista löytyi artikkeli:
Aaltonen, Meri: Kulttuurierot näkyvät kuolintilastoissa. (Ravitsemus ja terveys...
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Kyseinen televisiosarja pohjautuu L.M. Montgomeryn viehättävään kirjasarjaan. Sarjan ensimmäisen kirjan alkuperäinen nimi on Emily of New Moon. Sarja on käännetty suomeksi ja sen osat ovat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään.
Voit ilmoittaa kadonneesta kirjastokortista soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Asiakasrekisterimme on yhteinen, joten tieto kadonneesta kortista voidaan viedä rekisteeriin missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Suomen kirjastomuseon sivuilla on artikkeli nimeltä Utopia inspiraation lähteenä kirjallisuudessa. Tällä sivulla mainitaan myös suomalaisen kirjallisuuden utopian kuvauksia:
- Sulo M. Hytönen, Uni, 1906 (Matti Järvisen toimittamassa Tulevaisuuden ihminen : ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia -kokoelmassa): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526873732&…
- Toivo Pekkanen, Musta Hurmio, 1939: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19354
- Pekka Muhonen, Valinnanvapaus, 1995:
- Jukka Paaso, Tsersissien saari: Utopia, 1992
https://suomenkirjastomuseo.fi/utopia-inspiraation-lahteena-kirjallisuu…
Teoksessa Lintukodon rannoilta: saarikertomukset suomalaisessa...
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon...
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Toivomuksena on tietysti mahdollisimman lyhyt asiointi kirjastotiloissa, mutta käsihygienian, turvavälit ja muut asiakkaat huomioon ottaen voit varmasti jossain rauhallisessa nurkkauksessa opiskellakin. Tosin ainakin pääkirjastolla on karsittu reippaasti sekä asiakaskoneita että istumapaikkoja, juuri siksi ettei tiloissa oleskelisi yhtä aikaa liikaa ihmisiä. Myös ns. hiljainen lukutila on pääkirjastolla suljettu, koska koko alakerta on yhdysrakennustöiden takia poissa käytöstä.
Eli viime kädessä riippuu ihan käyttämästäsi kirjastopisteestä ja sen tilojen riittävyydestä. Myös yksin opiskelu on suotavampaa kuin porukalla :)
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Valitettavasti aiheesta ei löytynyt tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella BirdLife Suomelta. https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
The Weight of Glory on C. S. Lewisin saarna vuodelta 1941 sekä kokoelma hänen toisen maailmansodan aikaisia saarnojaan ja puheitaan. Teosta tai sen osia ei ole sellaisenaan suomennettu. Monissa Lewisin teoksissa kuitenkin käsitellään helvettiä. Samankaltaisuuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavista suomennetuista teoksista ja kokoelmista: Lewis, C. S. Kärsimyksen Ongelma. Suomen Lähetysseura, 1963. Suom. Maritta Pesonen. Lewis, C. S., et al. Entisen Ateistin Kristillisiä Esseitä. WS, 1968. Suom. Olavi Aula Lewis, C. S. Muistiinpanoja surun ajalta. Kirjapaja, 2009. Suom. Anna-Mari Kaskinen.Lewis, C. S. Suuri avioero: Uni. Kirjapaja, 2014. Suom. Leena Huima. The Weight of Glory and Other Addresses -...
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa http://www.turku.fi/kirja/ voi lainat uusia eräpäivänä klo 23.00 saakka ilman että lainoihin kertyy myöhästymismakua.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
