Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
Kysymäsi kirja löytyy kaikenkaikkiaan 9 Vaski-kirjastosta, tällä hetkellä se on niistä jokaisessa vieläpä hyllyssä! Pääkirjastosta sen löytää Luonto ja harrasteet -aihealueelta uuden kirjastotalon toisesta kerroksesta, luokka on 58.9 ja tekijä Judson, Olivia. Saatavuuden voi tarkistaa myös verkosta, osoitteesta http://www.turku.fi/vaski . Tässä vielä suora linkki kysymäsi teoksen tietoihin:
https://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat1=tohtori+tatjanan+seks…
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html) löytyy asiasanalla etnografia ainakin seuraavat etnografista tutkimusta koskevat teokset:
Laadullisen tutkimuksen työtapoja, Kirjayhtymä, 1994 ; Päivikki Suojanen: Kulttuurien tutkijan arki, Antrokirjat, 1996 ; Alttiiksi asettumisen etiikka, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1996 ; Kaukaa haettua, Suomen antropologinen seura, 1997. Näissä kirjoissa on myös hyvät lähdeluettelot lisämateriaalin hankkimiseksi.
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon kirja Terveyssatuja, josta on ilmestynyt kolme painosta vuosina 1927, 1943 ja 1951?
Myöhemmissä painoksissa on kuvitus, kansikuvakin on erilainen.
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini."
Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen?
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy vauvauinnista muutama kirja ja Anne Sällylän video vauvahieronnasta, johon sisältyy myös vauvauintia. Lisäksi on tulossa aivan uusi video nimeltään Vauvauinti, mutta se ei ole ihan vielä kirjastossa, tilauksessa kylläkin. Kirjat ovat Bresgers, Lothar: Vauvauinti, 1983 (luokassa 79.13), Sääkslahti, Arja: Yks, kaks ja sukellus: vauvauinnin teoriaa ja käytäntöä,1997 (luokka 59.6) ja Autti, Ilona: Vauvauinti tutuksi ja turvalliseksi, 1985 (luokka 79.13).
Hei!
Valitettavasti vastausta ei voi antaa tietosuojasyistä. Tässä nimipalvelun tilastoa Saaga-nimestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila
Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä.
Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
