Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö on Sari Lehikoinen. Hänen yhteystietonsa löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/he….
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutama nimeke:
- Lehtikari, Pipsa: "Tarttis tehrä jotain". legioonateatteri syrjäytyneen nuoren elämänhallinnan kehittäjänä.Tampere 1996. (Kuuluu Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmaan.)
- Janhunen, Tarja: Taide ja lastensuojelu: Sosiaali-, nuoriso- ja kriminaalityötä legioonateatterun keinoin. Helsinki. 1997. (Löytyy Helsingissä Itäkeskuksen kirjastosta, Terveystieteiden kekuskirjastosta Helsingistä, Oulun yliopiston kirjastosta, Lapin yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta.)
- Drama and Theatre in Education. Nigel Dodd, Winifred Hickson. (Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto)
- Legioonateatteri uskoo ilmaisun parantavaan voimaan (Lapsen...
Hei,
Kodin Pellervo -lehdestä löytyi vuodelta 2016 juttu Arboretum Magnoliasta, joka sijaitsee Lohjalla. Hain lehden sähköisestä arkistosta hakusanalla arboretum ja tuo oli ainoa viime vuosina tehty juttu tuolta päin Suomea. Heillä on oma verkkosivusto https://www.arboretummagnolia.fi/
Kiikalassa Salossa on Ilolan arboretum, mutta tästä ei löytynyt Kodin Pellervosta juttua. Tietoa paikasta löytyy esimerkiksi https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ilolan_arboretum_ja_taimisto/
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Sota-aikaisia puolustushallinnon asiakirjoja säilytetään nykyään Kansallisarkistossa. Kansallisarkiston aineistoista voi tehdä hakuja Astia-palvelussa:https://astia.narc.fi/uusiastia/Koska oikeiden asiakirjakokonaisuuksien paikantaminen ei ole harjaantumattomalle aina helppoa eikä nopeaa, kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle:https://kansallisarkisto.fi/tee-tietopyynto
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Voisikohan kyseessä olla jokin seuraavista?
Jaques, Faith: Nukkekodin Nelli (Otava 1981)
Kopisto, Sirkka: Nuket ja nukkekodit (WSOY, 1982)
Lahtinen, Mysi: Taikurien talo (Weilin + Göös, 1983)
Lisäksi Tove Janssonin Outo vieras Muumitalossa (WSOY, 1980) on kuvitettu Muumitalo-pienoismallia esittävin valokuvin.
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata...
Netistä löytyy paljon yksinkertaisia ohjeita hakusanoilla parin raaka-aineen ruoka myös suomeksi.
Vielä ei ole kirjoja, jotka mainitsevat olevansa muutaman raaka-aineen ohjeilla täytettyjä.
Yksinkertaisia reseptejä kyllä löytyy kirjoinakin esim. Taina Jääskeläisen Opiskelijan keittokirja, Helena Lylyharjun ja Kari Martialan Ajatusta arkiruokaan sekä Vivi-Ann Sjögrenin köyhän ritarin keittokomero.
Myös pula-ajan keittokirjoista löytyy yksinkertaista ja halpoja, muutaman raaka-aineen reseptejä. Helmet hakutulos
Samoin monet yhtä raaka-aineitta käsittelevät keittokirjat sisältävät myös parin aineen reseptejä Esim Peruna, Kananmuna ja Pasta keittokirjat.
Kyseessä saattaisi olla Anni Swanin kirja Arnellin perhe (WSOY, 1949).
"Arnellin kovia kokenut perhe – äiti ja neljä lasta – matkustaa Australiaan, jonne isä on jo aikaisemmin lähtenyt jouduttuaan syyttömänä kärsimään pankkikavalluksesta. Jälleennäkemisen ilo on suuri, mutta aloittaessaan uutta elämäänsä farmarina ja kullanhuuhtojana alkuasukkaiden keskuudessa perhe joutuu moniin jännittäviin tilanteisiin ja kokee vastoinkäymisiäkin."
