”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press,...
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Toivoisin voivani vastata, että tämä toimii kaikissa Espoon kirjastoissa. Kannatta kuitenkin soittaa ja kysyä, onnistuuko tulostus siinä kirjastossa, johon olet menossa.Osa kirjastoista on omatoimikirjastoja, joissa henkilökunta on rajoitetusti paikalla. Isoissa kirjastoissa taas saattaa ruuhkahuippuina olla hankala hoitaa tulostusta kirjaston henkilökunnan palveluna. Muutenkin yritämme mieluummin opastaa asiakasta tekemään tulostuksen itse. Heikkonäköisen henkilön kohdalla voimme tehdä poikkeuksen.Jos tietokoneen ruutu on helpompi nähdä, voi tulostuksen tehdä myös sillä.
Seuraavissa kirjoissa on muutamia hyviä Internet-tehtäviä:
- Tiedonhakijan teho-opas, 2001
- Ari Haasio: Internet-tiedonhaun opas, 2003
Kirjastot.fi sivustosta löytyy osoitteita verkkotiedonhaun sivuille http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/ ja tietoa verkkotiedonhausta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/hakutavat/.
Tehtäviä oli esim. sivulla
http://myy.helia.fi/~torir/tiha/tehtava2.htm . Muita
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/koulutus/verkkokurssi/que…
Internetissä on useita kirjastojen tekemiä tiedonhakusivustoja, mutta monet niistä opastavat kirjastojen aineistotietokantojen haussa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican
http://finna.fi
ja Ruotsin Nationella bibliotekssystem Librisin
http://websok.libris.kb.se/websearch/form
mukaan Andras Ferenc Kovacsin runoja ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. On mahdollista, että jokin yksittäinen runo olisi käännetty esim. johonkin antologiaan, mutta tällaisestakaan ei tietoa löytynyt.
Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
Kriisinhallintajoukkojen koulutuksesta vastaa Porin Prikaatissa toimiva Kriisinhallinkeskus. Viime kädessä koulutuksen sisällöstä näin vastannee Porin Prikaatin komentaja.
Kouluttajina toimivat myös toimialueilta saapuvat rauhanturvaajat, jotka tuovat koulutukseen mukanaan viimeisimmät toimintatavat ja niihin vaikuttavat tekijät.
Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/5363.dsp
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 6 § säätää, että puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Voitte ilmoittaa korttinne kadonneeksi puhelimitse mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen puhelinvastaajaan kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Jos arvelette jatkossa tarvitsevanne kirjastokorttia, tietojanne ei kannata poistaa kokonaan rekisteristä. Saatte uuden kortin käydessänne missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varatkaa silloin mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi tai ajokortti. Jos olette tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saatte kortin ilmaiseksi. Muussa tapauksessa uusi aikuisen kortti maksaa kolme euroa.
http...
Aurinkokellon rakentamisohjeita ja teoriaa löytyy ainakin Aulis Koivusalon kirjasta Teemme aurinkokellon, jonka on julkaissut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa vuonna 1982. Teos on lainattavissa kirjastoista mm. Jyväskylästä. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 2 vuonna 1995.
Artikkelin on kirjoittanut Kirsti Vajanto ja sen nimi on Tehdään aurinkokello.
Kirjastot.fi:n sivustolla (https://www.kirjastot.fi/) on aika kattava musiikki-osasto, joka saattaa olla hyödyllinen. Sieltä löytyy eri musiikkipalveluja, joihin kannattaa tutustua. Yksi niistä on musiikkikirjastot.fi (https://www.musiikkikirjastot.fi/). Linkki löytyy myös kirjastot.fi:n kotisivun musiikki-välilehdestä.
Musiikkikirjasto.fi:n sivulla on ”Kuuntele musiikkia”-välilehti. Jos avaat sen, löydät vielä toisen linkin ”Nuotteja netistä, äänitteitä verkosta”(tässä on suora linkki: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-ja-aanitteet/) Sieltä löytyy lista tietokannoista, joissa on saatavilla muun muassa pdf-muodossa olevia nuotteja. Eli kannattaa tutustua näihin.
Toki voit myös etsiä tiettyä...
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Kyseessä on Kaarle Krohnin (1863—1933) runo Ferencz Renyi. Krohn kirjoitti runon nimimerkillä Wäinö vuonna 1890 ilmestyneeseen Kertovaisia runoelmia –nimiseen kokoelmaan. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”. Voit lukea koko runon Gutenberg-projektiin digitoidusta Kertovaisia runoelmia -teoksesta. gutenberg.org/files/36070/36070-8.txtFerencz Rényi -runosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Täältä voit lukea aiemman vastauksen:https://www.kirjastot.fi/kysy/ferencz-renyi-vaiti-seisoo-sotamiehet-1?l…
Kirjaa löytyy useista eri kirjastoista Suomesta, voit tarkistaa ne Finna-verkkopalvelusta. Tässä linkki tuloslistaan: "kaksi kotia monta tarinaa karjalaiset sisä-savossa" | Hakutulokset | Finna.fiMikäli haluat teoksen kaukolainaksi Hämeenlinnaan, voit tehdä kaukolainapyynnön Vanamo-verkkokirjaston kautta. Löydät kaukolainalomakkeen Ota yhteyttä-valikosta.
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
