Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1.
Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Olisiko kyseessä laulu "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa - -"
Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Toivo Särkkä, joka on elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila."
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/115752
Sanat täytynee tarkistaa elokuvan avulla, sillä niitä ei löydy kovinkaan helposti.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=f08db3b1-b3…
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Marcus Junius Brutus (85-42 eKr.) oli merkittävä roomalainen poliitikko, puhuja sekä kenties yksi historian kuuluisimmista salamurhaajista. Brutus syntyi nimekkääseen Juniuksen plebeijisukuun, mutta ei voinut edetä poliittisella urallaan, koska hänen isänsä oli 80-luvulla eKr. nimetty valtion viholliseksi Lucius Cornelius Sullan proskriptioissa. Noin vuonna 59 eKr. Quintus Servilius Caepio adoptoi jo aikuisen Brutuksen, jonka jälkeen hänen viralliseksi nimekseen tuli Quintus Caepio Brutus. Adoptoinnin jälkeen Brutus kykeni edistämään julkista uraansa.
Brutus toimi poliittisella urallaan varsin huomattavissa toimissa. Hän oli esimerkiksi Gallia cisalpinassa (vastaa suurin piirtein nykyistä Pohjois-Italiaa) ensin maaherrana ja sitten...
Sorja 30.9 (1950-) on ylätyyliin kuuluva asu sanaperheestä sorea "kaunis", sorjalla tarkoitetaan erityisesti solakkaa, sirorakenteista ja viehättävän kaunista, joten se sopii hyvin naisen nimeksi. Lounais-Suomessa sana on vieläkin käytössä merkityksessä "sievä". Sorjan tyyppiset nimet pyrkivät jo varhain almanakkaan, sillä Pietarin lehdessä ehdotettiin 1879 nimeä Sorea. Vuonna 1909 oli Inkerinmaassa ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa peräkkäin Siro ja Sorea. Sorja on saanut Pohjanmaalla rinnalleen kutsumanimet Sorija ja Sorjukka.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet 1976
Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti...
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkz
https://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htm
https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.html
HS aikakone. 16.8.1981.
