Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
Teknologiasivusto TechRadar on aivan vastikään rankannut parhaat ilmaiset editointiohjelmat, linkit suoraan artikkeleihin löytyvät vastauksen lopusta. Näiden asiantuntija-arvioiden mukaan tällä hetkellä saatavilla olevista ilmaisohjelmista videoeditoreista paras on Lightworks, musiikkieditoreista Audacity ja kuvankäsittelyohjelmista GIMP. TechRadarin kautta löytyvät myös linkit kyseisten ohjelmien latausta varten.
Myös sivustolta https://www.ilmaisohjelmat.fi/ohjelmat löytyy kattavasti linkkejä erilaisiin ilmaisohjelmiin. Sivustolla on esitelty myös mainitut Audacity ja GIMP.
TechRadarin arviot ilmaisohjelmista:
http://www.techradar.com/news/software/applications/the-best-free-video…
http://www.techradar.com/news/the-best-free-audio-...
Valitettavasti näihin cd:n kappaleisiin (For you, Your sweet six six six, ; It's all tears (drown in this love), When love and death embrace ; The beginning of the end, Our diabolikal rapture) ei löytynyt julkaistuja nuotteja Finna-hakupalvelun kautta.
https://www.finna.fi/
Lausetta "Are you there?" käytetään, kun halutaan kysyä, onko joku ylipäänsä jossakin paikassa. "Are you in there?" ei sekään sinänsä ole virheellinen ilmaus, mutta se on luonteeltaan täsmällisempi kuin suurpiirteinen "Are you there?": näin voidaan kysyä, kun tiedustellaan, onko joku jonkin nimenomaisen kohteen sisällä tai sisäpuolella. Jos olemme esimerkiksi luolan suuaukolla ja oletamme englanninkielisen ystävämme piilottelevan sen uumenissa, voimme korrektisti huhuilla pimeyteen, "Are you in there?".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Oxford modern English grammar
The Cambridge grammar of the English language
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole...
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi seuraavia teoksia:
Pekkala, Else. Hankintojen kilpailuttaminen. 2007
Hannula, Antti: Yrityksen käytännön lakiasiat. 2004
Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä. 2004
Jälkimmäinen teos on saatavana myös sähköisenä e-kirjana. Voit ladata sen tietokoneelleesi. Lataamiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen PIN-koodisi.
Napsauta linkkiä https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=952-99166-1-2
Tieke:n sivulla on tietoa sopimuksista:
http://www.tieke.fi/verkostot/ict_klusteri/ict-sopimukset/perustietoja_…
Rakennusalan sopimuksia:
http://www.sopimuslomake.net
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy aiheesta ainakin seuraavaa: 1) Berlitz: Arvoitus syvenee, 2) Berlitz: Bermudan kolmio, 3) Winer: Bermudan paholaiskolmio, 4) CD-ROM: Myytit ja legendat: muinaiset maat ja kadonneet kaupungit, 5) Tieteen kuvalehti 1997:nro 2: Maailman 3 suurinta mysteeriä Atlantis, Bermudan kolmio, ajatustensiirto. 6) Tieteen kuvalehti 2002:nro 1: Taruilla luonnollinen selitys: Atlantis ja muita luonnonoikkuja. 7) Allen: Yliluonnolista:outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Näiden saatavuuden voit tarkistaa LASTU-aineistotietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tai kirjastosta. Internetistä löytyy myös aineistoa, esim. Wikipedian artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Bermudan_kolmio .
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
Suosituskirjalistoja eri ikäisille löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää keräämään kirjapaketin luokallesi.
Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
