Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Nils Ferlinin runo Drömmare, dåre sisältyy suomennoskokoelmaan Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit. Se on Ferlinin ensimmäisen kokoelman En dödsdansares visor ja Surkimuksen lauluja -kokoelman toinen runo. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Alla suora lainaus Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkiston vastauksesta. Useimmiten ilmaisjakelulehden verkkosivujen osoitteet noudattavat muotoa http//www.tähänlehdennimi.fi verkkosivuilta löydät myös kyseisen lehden toimituksen yhteystiedot.
"Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on englanniksi teos Winston, Patrick Henry: Lisp (1984). Meillä on myös suomeksi varastossamme Hyvönen, Eero: Lisp-maailma 1 ja 2, mutta nämä ovat valitettavasti varastosta evakossa pahvilaatikoissa odottamassa uuden kirjastotalon valmistumista.
Kaarinassa ei ole kirjastoalan oppilaitosta. Jos olet aikeissa aloittaa oppisopimuskoulutuksen Kaarinan kirjastossa, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
Saloa lähimmät kirjastoalan oppilaitokset ovat Turussa: Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Näissä paikoissa seuraavat koulutukset alkavat ensi syksynä. Oppilaitoksiin haetaan nyt keväällä. Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista tietoa täältä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Miltähän sivustolta olet yrittänyt turhaan etsiä tietoja Kaupunkiverstaasta? Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä paljon muuta tietoa jokaisesta kirjastosta löydät osoitteesta www.helmet.fi.
Kaupunkiverstaan tiedot ovat siis tässä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaupunkiverstaan tarkemmat yhteystidot löytyvät em. sivulta napsauttamalla linkkiä "Yhteystiedot":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Aukioloajat löytyvät linkistä "Aukioloajat":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Aukiol…
Linkistä "Palvelut" löytyy tietoa siitä, mitä kaikkea Kaupunkiverstaalla on tarjolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/...
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Kyseinen kuunnelma on Yleisradion tuotantoa. Heidän arkistoaineistoaan voi tiedustella tällä lomakkeella.Kirjallinen versio kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston sekä Jyväskylän että Turun yliopiston kirjaston kokoelmista, joista sen voi tilata kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston kaukolainauslomake.
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
