Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1892 5 pennin kuparirahan hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 5-400 €, v. 1919 10 pennin kuparkolikko arvioidaan kunnosta riippuen 0-8 €, v. 1940 25 pennin kuparikolikko 0-35 € (nikkelikolikko 0-3 €), v. 1937 20 markan alumiinikolikko 0-90 € ja v. 1909 1 pennin kuparikolikko 0-5 €.
Kultaharkon arvosta en osaa sanoa mitään, sen voi viedä kultasepälle arvioitavaksi....
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Koupion kirjaston sivuilta löytyi ohje:
Varatun aineiston saapumisesta saat saapumisilmoituksen sähköpostitse, tekstiviestinä tai kirjeenä. Ilmoitustavan näet verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdeltä. Varaus on noudettavissa 7 vuorokauden ajan saapumisilmoituksen lähettämisestä.
Varaukset ovat voimassa 2 vuotta. https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
Tietysti voit myös soittaa kirjastoon ja kysyä varaustesi tilannetta. Kyselyyn tarvitset kirjastokorttisi numeron.
tietopalvelu/ varaukset puh. 044 718 2319
Etsin kirjoja tarkennetulla haulla, aihe-sanoina lääkkeet ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Näistä ehkä Mann: Murha, taikuus ja lääkintä : lääkeaineiden historiaa voisi olla hyvä koontikirja.Kenties myös Tuula Ruokosen kirja Kolmella markalla kanfärttiä : kaskuja, tarinoita ja muistelmia apteekista olisi kiinnostava.Apteekkien historiasta löytyy paremmin tietoa haulla apteekit ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Myös lääkekasvien historia voisi olla mielenkiintoinen aihe. Linkki Helmet hakutulokseen.
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86....
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Päätalo kirjoittaa tästä Iijoki-sarjan 13. osassa Pohjalta ponnistaen (Gummerus 1983). Kirjasampo: Pohjalta ponnistaenSaatavuus eri kirjastoissa: Pohjalta ponnistaen
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kyseinen Ruben Oskar Auervaaran teos "Nainen oli kohtaloni" ilmestyi vuonna 1953.
Teosta ei näytä löytyvän lähikirjastojesi kokoelmista, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista se löytyy. Voit tehdä teoksesta kaukolainatilauksen.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
Vaski-kirjastoissa alle 1 euron maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä, verkkomaksamisen minimisumma on: 1,00 €. Jos sinulla olisi vähintään 1 euro maksuja, sinun pitäisi kirjautua omalle Vaski-tilillesi sivun oikeasta yläkulmasta (kirjastokortin numero ja PIN) ja valikon Maksut-vaihtoehdosta pääsisit "siirry maksamaan" kohdasta verkkopankkiisi.
Kyseessä on ilmeisesti teos Carol Dahlbacka & Taina Halonen: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki 2003-2004 (Botnia-Foto 2004). Sitä löytyy lainattavana Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Paltamon kirjastosta. Kotiseutumme värikuvina -sarjassa löytyy vain Kajaania käsittelevä teos, jonka julkaisija on Aero-Kuva (2010). Sitä ei ole saatavilla lainaan.LinkitFinna.fi: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki https://finna.fi/Record/kainet.345660?sid=4860525727Finna.fi: Kotiseutumme värikuvina: Kajaani https://finna.fi/Record/kainet.345663?sid=4860530692
