Kysymyksessä viitataan Helsingissä vuonna 1844 perustettuun valtion kouluun Svenska fruntimmersskolaniin, joka oli tarkoitettu sivistyskotien tyttärille. Oppilaitoksen samanniminen sisarkoulu aloitti toimintansa samoihin aikoihin myös Turussa. Ruotsinkielinen kouluhistoriallinen yhdistys Suomessa ry:n sivuilla on Helsingin koulun historiaa pähkinänkuoressa. https://www.skolhistoria.fi/sv/svenska-flickskolan-helsingfors/Kysymyksessä mainitussa Suomen suuriruhtinaskunnalle säädetyssä asetuksessa koulujärjestyksestä (26/1872) luetellaan tosiaan tietyt kouluun pääsyn kriteerit, jotka liittyvät mm. oppilaiden terveyteen, ikään, siveellisyyteen ja tiedollisiin taitoihin. Asetuksen mukaan taidot tulee mitata tutkinnolla, jonka perusteella...
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Tässä linkkejä verkkolähteisiin:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
http://www.kansallispuku.net/
Pulkkilan kirjastosta löydät kirjoja kansallispuvuista kirjastoluokasta 49.24 ja listan niistä saat kirjoittamalla tietokantaan (http://webbopac.kirikirjastot.fi/fi/) asiasanaksi kansallispuvut. Ainakin tällainen on kirjaston kokoelmissa:
Kansallispukuja kuvina / julkaisija Helmi Vuorelma Oy
Kansallispuvuista on usein kysytty. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –laatikkoon kansallispuvut.
Tarkoitatko, että onko nimi käännös ruotsinkielisestä? Suomen sukututkimusseuralla on nimenmuutostietokanta, josta voi etsiä tietoa suomalaisista nimenmuutoksista. Sen mukaan joidenkin Karioja-nimisten nimi on alkujaan ollut mm. ruotsinkielinen Karlbom. Palvelu löytyy täältä:
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Miniboksi ei ole mikään virallinen, kattava tai vakiintunut hakutermi.
Sitä käytetään kirjastoissa lähinnä kertomaan hyllypaikasta, jos paikka ei ole ihan looginen, esim. luokkajärjestyksen mukainen (vaikkapa luokka 788.33 levyt tässä ja 788.33 miniboksilevyt jossain muualla). Esimerkiksi Kirjasto Kympissä miniboksi-merkinnän saa sellainen cd-paketti, jota ei voi pussittaa, koska se on paksumpi, usein useita levyjä tai tekstiliitteitä sisältävä.
Kaikki kirjastot eivät tee huomautusta miniboksista, ja tietokantaa selatessa kävi ilmi, että kirjoitusasukin on melko vaihtelevaa. Tiedonhaun välineeksi tuota merkintää ei ole tarkoitettu, eikä se kokeilujeni perusteella sellaisena oikein toimikaan.
Valitettavasti tämä Timo Mäenpään säveltämä ja sanoittama laulu "Ystäväni, muistathan" kuuluu niihin tunnettuihin lauluihin, joista ei ole koskaan julkaistu nuottia.
Musiikkiarkisto JAPAssa on laulun nuotinnoksesta kuitenkin valokopio, joten sinne kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko siitä saada kopion. Sähköpostiosoite on info@musiikkiarkisto.fi, puhelinnumero (arkisin 10-16) on (09) 757 0040.
Heikki Poroila
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden...
Se riippuu siitä, minkälaiset kriteerit opettaja on määritellyt kirjaesittelylle. Noin puolet Chapmanin Kitara-teoksesta (2007) käsittelee kitaransoittoa, mutta sitä ennen kerrotaan tunnetuista kitaristeista ja kitaran historiasta erilaisten kitaramallien kautta.
Samantyylisiä suomenkielisiä teoksia ovat esimerkiksi Tony Bacon: Suuri kitarakirja (2013) ja Terry Borrows: Kitara - soittajan käsikirja (2009).
Kysymäsi kirja on Astrid Lindgrenin viehättävä satukirja "Pekka Peukaloinen". Siitä on otettu useampia painoksia. Ainakin kaksi saduista on julkaistu myös kuvakirjoina : "Hämärän maassa" ja "Kultasiskoni", jonka nimi satukirjassa on "Rakkahin sisko".
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa. Erilaisten hakujen perusteella lumihiutaleet esiintyvät varsin monissa runoissa ja kun kyse on vanhemmasta runoudesta on etsiminen vielä haastavampaa.
Planeettojen renkaiden arvellaan syntyneen joko aurinkokunnan muodostaneesta esiplanetaarisesta kertymäkiekosta tai sitten planeetan kohtaamisesta pienen kuun kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa planeetan gravitaatio olisi repinyt palasiksi möykyn kertymäkiekon ainetta ja palaset olisivat jääneet kiertämään planeettaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kuu joko törmäsi emoplaneettaansa tai tuli niin lähelle, että vuorovesivoimat repivät sen hajalle. Kummassakin tapauksessa planeetan ympärille jäi paljon kappaleita, jotka päätyivät kiertämään planeettaa kiekkomaisina muodostelmina. Saturnuksen renkaiden oletetaan syntyneen jommallakummalla tavalla.
Lisäksi ohuita renkaita saattaa muodostua, kun meteoroidit törmäävät planeetan...
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Metalliteollisuusyritysten taloudesta on olemassa ainakin seuraavat tutkimukset:
Hannula, Mika: Tuottavuuden mittaus ja analysointi metalliteollisuudessa. osat 1 ja 2. 1995 ja 1996.
Hilli, Pirjo: Eräiden englantilaisten metalliteollisuusyritysten kasvun, kannattavuuden ja rahoituksen analysointi KASKARA-mallin avulla. 1996.
Isomäki, Virpi: Pienten metalliteollisuusyritysten kannattavuusongelmat. 1990.
Pietarila, Pirkko: Pienten metalliteollisuusyritysten konkurssien ennustaminen erityispiirteet huomioiden. 1992.
Pitkänen, Arja: Laman vaikutus metalli- ja metsäteollisuuden kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. 1998.
Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden väliset yhteydet: erityisesti metallituotteita ja koneita...
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Valitettavasti se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Jos haluaa lainata pääkaupunkiseudun tai jonkin muun kirjastokimpan e-kirjoja, pitäisi olla Helmetin tai sen muun alueen kirjastokortti. Kortin kyllä saa vaikka ei alueella asuisikaan kunhan muistaa ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
