Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
Internetistä löytyy yksi suomenkielinen dokumentti, jossa käsitellään aihetta http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet/lapsi_nuor…
Yritin googlata internetistä englanninkielisillä hakusanoilla, mutta käsitteen englanninkielinen vastine ei oikein selvinnyt. Andolfi Maurizion nimellä ei myöskään löytynyt mitään mainittavaa. Voit yrittää vielä itse googlata esimerkiksi hakusanoilla family therapy generations. Kirjastoissa on mahdollista käyttää Ebsco-tietokantaa, josta löytyy myös kokotekstiartikkeleita. Ebscosta löytyy mm. artikkeli "Family Approach with Grandchildren of Holocaust Survivors" (American Journal of Psychotherapy; 2003, Vol. 57 Issue 4, p519-527, 9p) Artikkeli on siis suoraan luettavissa ja tulostettavissa...
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
Maailman tila -julkaisu on Worldwatch-instituutin vuosittain julkaisema teos, jonka artikkelit käsittelevät eri tavoin luonnonvarojen kulutusta ja kestävää kehitystä.
Tilastotietoa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä löydät niin ikään vuosittain ilmestyvästä, Tilastokeskuksen toimittamasta Ympäristötilastosta.
Lyytinmäki, J. & Hakala, H.: Ympäristön tila Suomessa -kirja käsittelee Suomen luonnonsuojelun tilaa ja suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Ekotiimi - ympäristöohjat omiin käsiin -kirja on käytännönläheinen katsaus suomalaisten kuluttamiseen ja opas omien kulutustottumusten muuttamiseen.
Vihreä elämä -sarja on tietoiskumaisesti toteutettu julkaisusarja. Sarjassa on ilmestynyt useita eri osia, jotka käsittelevät maailman...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy mikrokortinlukulaitteita Pääkirjastosta (mahdollisuus kopioihin, hinta 5 mk/kopio), Itäkeskuksen, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Malminkartanon, Oulunkylän ja Rikhardinkadun kirjastoista. Mikrofilminlukulaite löytyy ainakin Pääkirjastosta Pasilasta. Myös Helsingin Yliopiston kirjastosta ja Kansallisarkistosta löytyvät mikrofilminlukulaitteet.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaan on tosiaan ilmestynyt 5. osa, Luolien suojatit (2002). Kyllä kyse on samasta, Luolakarhun klaanin kasvattaman Aylan tarinasta. Koko sarja sijoittuu jääkauteen, n. 35000-25000 vuotta ekr.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on editointitila, jossa on laitteet myös diojen skannaukseen. Diat voi polttaa cd- tai dvd-levyille tai tallentaa muistitikulle. Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikana 1-4 tuntia kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä voi saada opastuksen laitteiden käyttöön. Tilaa voi varata kirjaston infopisteestä, puh. 03-6213040 ja sen käyttö on ilmaista.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Yleensä A3-kokoinen skannaaminen onnistuu kopiointikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla. Helsingissä olevat A3-skannerit ovat juuri sellaisia. Espoossakin sellaisia on esimerkiksi Sellon kirjastossa, ja niillä voi skannata A3-kokoiset kuvat muistitikulle. Pasilan kirjaston alakerrassa sijaitsevalla monitoimilaitteella kuvia pystyy skannaamaan muistitikun lisäksi suoraan sähköpostiin.
Konevalikoima on kirjastokohtaista. Jos haluaisit jostakin tietystä kirjastosta tiedon, onnistuuko A3-skannaaminen, kannattaa katsoa asiaa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, valita palveluvalikosta ”Skanneri” ja katsoa vielä kirjaston sivuilta kohdasta ”Palvelut”, millainen skanneri siellä on. Aivan täyden varmuuden saa asiasta...
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Kun avaat Helmetissä teoksen tiedot klikkaamalla teoksen nimen kohdalta, saat esiin listan kaikista kyseisen teoksen kappaleista (niteistä) eri kirjastoissa. Sarakkeessa Tila pitää lukea hyllyssä, jotta teos on kirjastossa lainattavissa.
Päivämäärät kertovat eräpäivän, joka ei aina suinkaan tarkoita, että kirja palautuu silloin. Se voi palautua aiemminkin, mutta myös myöhemmin.
Kappaleisiin, joiden kohdalla lukee Bestseller, ei tartu varauksia, joten ne saattavat olla jonkin aikaa kirjaston hyllyssä lainattavissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388799__SPienen%20hauen%…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tish Daijan kuolinvuodesta löytyy tosiaan ristiriitaista tietoa. Pitäisin luotettavana lähteenä kuitenkin Yhdysvaltain kongressin kirjastoa, joka on samalla maan kansalliskirjasto. Sivuilta löytyy myös tieto Daijan kuolemasta, jolle annettu päivämäärä on 3.10.2003.
Lähde: https://id.loc.gov/authorities/names/n87108176.html
Digi- ja väestötietovirasto lähettää ilmoituksen äänioikeudesta viimeistään 24 päivää ennen vaalipäivää. Ilmoitus tulee suomi.fi-viesteihin, jos sinulla on palvelu käytössä. Muussa tapauksessa se lähetetään postitse väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.
Jos et ole saanut ilmoitusta kirjeenä, eikä sitä löydy suomi.fi-palvelun viesteistä, voit kysyä ilmoitusta ja sen sisältöä Digi- ja väestötietovirastosta: 0800 9 4770 (arkisin klo 8−20 ja viikonloppuisin klo 9−18, vaalipäivänä klo 8−20). Omaa äänestyspaikkaasi voit kysyä myös oikeusministeriön vaalipalvelusta.
Lähde ja lisätietoa: https://dvv.fi/aanioikeus
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Kirjeenvaihtokaveri-asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja siihen löytyi hyvä vastaus arkistosta - se menee näin:
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
Aivan. Teoksesta on kirjoitettu mm. seuraavaa:
"Oli lukija kristillismielinen tai ei, kannattaa tutstua Nicky Cruzin tarinaan. Se on kappale meidän aikamme historiaa." kirjoittaa Risto Tuominen ETEENPÄIN- lehdessä 1970 ja jatkaa "Yhdyn täysin sanontaan, että Nicky Cruzin tarina on järkyttävä. Niin järkyttävä, että toivoisi melkein, että se ei olisi totta."
Samana vuonna ITÄ-HÄME- aviisin Arvo Kippola totesi "kirjalla on merkitystä ei vain järkyttävänä raporttina, vaan myös rohkaisevana sanomana sille maailmalle, joka on huolestunut nuorison rikollisuudesta ja huumausaineiden käytöstä."
1972 KOTIMAAssa julkaistiin Heikki Tervosen mielipide "nähdäkseni kirjan sanoma voisi olla siinä, että se havahduttaa meitä myös omassa tilanteessamme...
