Varjokuvien tekemiseen opastaa Sophie Collinsin kirja Varjokuvia: 100 varjoeläintä koirasta korppikotkaan (Nemo, 2008).
Kirjan saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voit tarkistaa osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Kirjan esittely löytyy osoitteesta http://www.nemokustannus.fi/fi/kirjat.html?kirja=180.
Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
Kappale "Think" löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
REAL soul book. Sanat, melodia, sointumerkit, eri soittimien osuuksia. Notfabriken, 2009
FRANKLIN, Aretha: You're the voice. Sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet, CD-levyllä orkesteritaustat. London : International Music Publications, 2001. Nuotti + CD-levy
LADIES OF SOUL : PIANO, VOCAL, GUITAR. LONDON : IMP, 1999.
Rosa Liksomin kirjoittama monologi "Nyt mie alan tekemhän syntiä" pohjautuu Liksomin novellikokoelmaan Tyhjän tien paratiisit (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.rosaliksom.com/
http://www.topimikkola.com/miealantekemhan.html
http://www.topimikkola.com/miealantekemhanjamuutakinpahetta.html
Rosa Liksom
Osakkaan ja taloyhtiön välisestä vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain pohjalta on laadittu taloyhtiön vastuunjakotaulukoita, joissa on täsmennetty ja konkretisoitu vastuukysymyksiä. Vastuunjakotaulukossa (2014) todetaan, että ulkoilmaa vasten oleva tuuletusluukun säleikkö kuuluu taloyhtiölle, mutta säleikön sisäpuolinen hyttysverkko taas osakkaalle.
On mahdollista, että taloyhtiössä on päätetty poiketa ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta. Vastuunsiirtopäätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa, mutta se ei suoraan koske niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole olleet päätöstä tekemässä. Siis uusia asukkaita.
Taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita neuvovat ainakin seuraavat tahot:...
Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
Pro gradu –töitä aiheesta:
Lehtinen, Olli. Ammatillisen kasvun edellytykset paperiteollisuudessa : case: Tervakoski Oy. 1992. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede
Vesterinen, Harri. Kahden ammattiryhmän kokema työnilo ja työn ulkopuolinen toiminta. 1988. Psykologian pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto
(toimihenkilöt ja teollisuustyöntekijät)
Pärssinen, Helena. Metalliteollisuudessa toimivien 53 - 65-vuotiaiden toimihenkilö- ja työntekijämiesten mielipiteitä ikääntymisestä ja työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylä, 2003. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.
Mikkola, Päivi. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijöiden ja lasikuituteollisuuden...
Vuonna 1930 julkaistua La cuisine en dix minutes tai sen englannikielistä käännöstä ei Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi mukaan ole Suomen kirjastoissa. Kirjan saksankielinen käännös Kochen in zehn Minuten löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Muualta maailmasta sekä ranskan- että englanninkielistä kirjaa löytyy kirjastojen kokoelmista. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Simpsoneita on kyllä saatavana kirjastosta dvd-muodossa. Voit selata valikoimaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavalla tavalla: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita hakulauseeksi simpsonit or simpsons, rajaa haku dvd-levyihin (hakuvalikko Aineisto ja sieltä valitse dvd-levyt) ja klikkaa hiirellä kuvaketta Hae. Näin saat listan kirjaston kokoelmissa olevista Simpsonit-dvd-levyistä. Kun klikkaat kutakin alleviivattua nimeä hiirellä saat esille kunkin dvd-levyn saatavuustiedot, eli missä kirjastoissa niitä on ja onko kyseinen dvd paikalla kirjastossa (hyllyssä) vai lainassa (eräpäivätieto näkyy).
Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa...
Tässä jotain lähteitä, joista voit saada tietoa Raija Siekkisestä:
-http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990723-154259.html
(täällä myös kirjailijan saamat palkinnot ja tuotanto kokonaisuudessaan)
Kirjastosta voit tietoa etsiä mm. seuraavista teoksista:
-Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita
-Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia
-Kotimaisia nykykertojia
Nils Ferlinin runo Drömmare, dåre sisältyy suomennoskokoelmaan Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit. Se on Ferlinin ensimmäisen kokoelman En dödsdansares visor ja Surkimuksen lauluja -kokoelman toinen runo. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Aluksi voisit kysyä esimerkiksi työvoimatoimistosta koulutusväyliä tai tutustua internetissä erilaisiin koulutussivustoihin kuten opetus-ja kulttuuriministeriön sivut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/?lang=fi. Onnea hakuun!
Voisiko kyseessä olla Astrid Lindgrenin Minä en tahdo nukkumaan! (Jag vill inte gå och lägga mig! 1947) Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1988. Kuvitus: Ilon Wikland. Kirjassa puput mm. leikkivät tyynyleikkejä ja riehuvat ennen nukkumaanmenoa.
