Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea...
Duodecim-lehden artikkelissa Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi lapsilla on raportoitu 4–6/1 000 ihmistä:
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/6/duo94165
Terveyskirjaston artikkelin mukaan Downin oireyhtymän ihmisiä on Suomessa n. 3000.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00115
Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta niistä voi päätellä, että Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneita ihmisiä on selvästi enemmän kuin Downin oireyhtymän ihmisiä. Kyse on kahdesta aivan erilaisesta oireyhtymästä, joiden esiintyvyyden lukumäärien syitä on vaikea verrata toisiinsa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen...
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja...
Kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin, ja se on lainattavissa todennäköisesti parin viikon kuluessa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjastosta:
www.helmet.fi
Flexteknik 2009 painos on nyt tilattu Kouvolan pääkirjastoon. En kuitenkaan osaa sanoa milloin se on lainattavissa. Saattaa mennä ensi vuoden puolelle.
