Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Kirjasto- ja informaatioalalla on hyvin erilaisia työpaikkoja. Koulutusvaatimukset vaihtelevat haettavan viran tai toimen mukaan. Kannattaa seurata työnhakuilmoituksia ja niissä esitettyjä tutkintovaatimuksia ja palkkausta esim. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta mol.fi -> Avoimet työpaikat ja palkkavahti 08 Kirjasto- ja informaatioala. Yliopistojen kirjastoihin vaaditaan kirjastonhoitajan paikkaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy Opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Kirjastoalan oppilaitoksista on sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Kunnallisen kirjastoalan minimipalkat on määritelty KVTES:...
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun...
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi...
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen...
Tommi
Tommi ja Tomi ovat muunnoksia Tuomaasta, joka on vanha, kristillisperäinen nimi. Tuomas on Uudessa testamentissa Jeesuksen opetuslapsi, josta käytetään myös kaksosta tarkoittavaa kreikkalaista nimeä Didymos (Joh. 11:16). Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tommi-nimi on otettu Suomen almanakkaan vuonna 1964, ja sitä vietetään apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tomin ja Tommin kohdalla Tuomaaseen.
Tommila ja Tomminen ovat vanhoja suomalaisia sukunimiä, mistä voi päätellä, että Tommi on hyvin vanha ja Tomia perinteisempi...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja -teoksessa (WSOY 2004) mainitaan s. 187, että Roosa tulee latinan ruusua merkitsevästä sanasta. Ruusu on kasvisymboliikassa "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusulla on useita symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Eeva Riihonen kertoo kirjassaan Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) s. 208, että Roosa on Rosan suomalainen muunnos, Rosa puolestaan on voinut aikanaan tarkoittaa myös hevosta tai ratsua (hros), jolloin se olisi lyhennys muinaissaksan Rosamundista (hevosten suojelija) tai Rosalindista (hevoskäärme).
Ainakin nämä merkitykset...
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
"Siru on suomalainen naisennimi, joka yleiskielessä merkitsee 'pientä sirpaletta'. Sirun alkuperäksi on esitetty myös Sirukka-nimeä, joka taas on Siirin vanha hellittelymuoto. Aikoinaan Siru-nimen yleistymistä edisti tämänniminen sarjakuva, jota julkaistiin useissa lehdissä. Siru löytyy saamelaisesta almanakasta, jossa se on 30.9.
Nimi tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se annettiin vain muutamia kymmeniä kertoja ennen vuosisadan puoliväliä. Yleistyä nimi alkoi 1960-70 luvuilla, ja vuosisadan jälkipuolella sen ehti saada yli 700 suomalaista. vuosina 2000-2005 Siruksi nimettiin keskimäärin 20 tyttöä vuodessa.
Lempinimiä: Sikke, Sippe, Sirpukka"
Lähde:
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön...
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
"Kapteeni Aika (= U. F. O.)" on Jorma Toiviaisen suomeksi sanoittama versio ranskalaisen laulajan Dalidan esittämästä kappaleesta "Captain Sky (OVNI)". Kappaleen sävelsivät italialaiset Pino Massara, Toto Cutugno ja Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen kirjoitti Eddy Marnay. Ranskankielisen Wikipedian mukaan kappaleessa oli kuitenkin alun perin italiankieliset sanat, jotka Marnay käänsi ranskaksi. Kappale on sittemmin käännetty suomen lisäksi myös ainakin saksaksi, kreikaksi ja venäjäksi, mutta italiankielisestä versiosta ei löydy julkaisutietoa.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Tahtoisin, tahtoisin -valssi on Tuure Kilpeläisen oma sanoitus ja sävellys. Se on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaani -yhtyeen Afrikan tähti -levyltä vuodelta 2012. Hän esittää sen levyllä duettona laulaja Yonan kanssa.
https://finna.fi
Karamellin taivutus on muotoa karamellia.
Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Kirjoja kysymistäsi nimistä ei kovin paljon löydy. Tässä kuitenkin kirja norjalaisista nimistä:
Fornavn: norsk navneleksikon / Birger Sivertsen (2003)
Hyviä nettisivuja kuitenkin löytyy. Alla on linkkejä pohjoismaisiin ja mytologianimiin, muinaissuomalaisiin nimiin, viikinkinimiin ja viikinkijumalien nimiin:
http://www.nordicnames.de/wiki/Main_Page
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Muinaissuomalaisista_ni…
http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/nimet.html
http://www.rosala-viking-centre.com/jumalat.htm
