meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit.
Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy yli 50 viitettä, joista osa on Suomessa tehtyjä opinnäytteitä, esim. Pakkanen, Leena: Studies in The pilgrim's progress by John Bunyan and in the finnish translations of 1809 and 1834, H:gin yliopisto 1970, pro gradu -työ, engl.filologia; Laurila Juhani: Pelko-motiivi John Bunyanin elämässä ja hänen teoksissaan, H:gin yliopisto 1960, tutkielma, teolog. tiedekunta; Kuismanen, Raimo: Suloiset vuoret - John Bunyanin käsitys mystisestä tiestä, H:gin yliopisto 1985, tutkielma, teolog. tiedekunta; Hytönen, Mikael: John Bunyanin eskatologia ja suhde The Pilgrim's Progress -teokseen, Turun yliopisto 1997, pro gradu -työ, kulttuurihistoria. Seuraava teos on saatavissa myös yleisistä kirjastoista...
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Selasin aineistotietokantoja, Finna.fi:tä, Kirjasampoa ja kirjoja sekä kyselin ammattiväen listalla useampaan kertaan, mutta tämä satu ei löytynyt. Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Helsingissä ei enää liikennöi kauppa-autoja. Maaseudullakin myymäläautot ovat käyneet todella vähiin. Ylen verkkoartikkelissa 9.8.2021 arvioitiin koko maassa toiminnassa olleen vielä kuusi kauppa-autoa. https://yle.fi/uutiset/3-12046012
Pääasiassa tuoretuotteita kauppaavan Makupiste-yrityksen pakettiauto toimitti ruokakasseja tilauksesta joillekin alueille Helsingissä ainakin parisen vuotta sitten. Se ei kuitenkaan liikeidealtaan ollut perinteinen sekatavara-myymäläauto. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319559
Jos tietotekniikkataitoja on riittävästi, voisi ruoan verkkokauppoja ajatella yhtenä vaihtoehtona hankkia ostokset kotiin kannettuna.
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja...
Löysin Suuri Toivelaulu kirjasta no.6 laulun nimeltä
Pettäjän tie , tarkoitatkohan tätä kappaletta?
Taisto Ahlgren on laulanut kappaleen, jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty P. Ahlgen.
Muusikko Erkki Laurokari nosti kuitenkin oikeusjutun väittäen, että kappale on kopio hänen säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta Kohtalon kukka. Hän voitti jutun ja Teoston mukaan molemmat kappaleet ovat hänen nimissään.
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Kokonaislainaukseen sisältyy saadut kaukolainat, joita lainaus yhteensä -luvussa ei ole. Eli kokonaislainaus = lainaus yhteensä + saadut kaukolainat. Lukujen tulkintaan saa lisäapua yleisten kirjastojen tilastojen ohjeesta.
Rebecca Lavellen lauluista ei ole saatavissa nuottikirjaa kaupoista tai kirjastoista. Yksittäisiä kappaleita löytyy verkon maksullisista ja maksuttomista nuottipalveluista.
Artistin musiikkia on käytetty McLeodin tyttäret -sarjassa.
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
