Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish...
Tässä pari määrittelyä vapaasti lainattuna:
"jollekulle tai jollekin vahinkoa tuottava, jonkin oikeuksia tai etuja loukkaava tms., toisen vastustuksesta välittämätön pakko-, voimakeinojen käyttö; laissa: ruumiillisen voiman käyttäminen jonkin, tavallisesti toisen henkilön, vastustuksen murtamiseksi tai muun tosiasiallisen esteen poistamiseksi; vertaa ilki-, mielivalta..." (lähde: Nykysuomen sanakirja, 1989)
"..jonkin ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (varsinkin ruumiillisen voiman) käyttö."
(lähde: Suomen kielen perussanakirja, 1994)
Via Balticasta löytyy kartta, jota on kirjastoissa lainattavana Via Baltica: tiekartta 1992. Lisäksi löytyvät teokset
Pajukangas, Jukka, Via Baltica : opas Baltian reittiä matkaavalle. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1992
Rudzinski, Hubert, Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Helsinki : Autoliitto, 2007 (Cosmoprint)
Lisäksi Interntissä on tutkiskeltavana esim. seuraavaa
http://www.viabaltica.net
http://www.supertravelnet.com/maps/?country=0_0_1
(Päivitetty 5.12.2007)
Olisiko kysymys B2B-markkinoinnista eli business to business -markkinoinnista? Business to business –markkinoinnilla tarkoitetaan yritysmarkkinointia, joka on organisaatioasiakkaille suunnattua markkinointia eli yritykseltä yritykselle.
Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy markkinointia käsittelevistä teoksista, mm. seuraavista:
Rope, Timo. Suuri markkinointikirja. 2000.
Rope, Timo. Business to business –markkinointi. 1998. (vuonna 2004 julkaistu on myös sähköisenä kirjana).
Talvitie, Jyrki. Englanti-Suomi: Tekniikan ja kaupan sanakirja. 2000.
Ihmisen veressä ja muissakin nesteissä on suoloja (veressä tärkeimmät kalium ja natrium). Jos veren suolapitoisuus vähenee, seurauksena on hyponatremia, joka puolestaan aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä.
Lisää tietoa veren suolapitoisuudesta ja hyponatremiasta löytyy sivulta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa on piano, jonka voit varata maksutta käyttöösi, jos tila on vapaa. Muulle kuin kuluvalle päivälle tehdyt varaukset ovat maksullisia. Pianon voi varata kahdeksi tunniksi/ asiakas/ päivä. Musiikkiosastolla on digitaalipiano, jota voi soittaa kuulokkeilla, jotka voi lainata asiakaspalvelupisteestä.
Musiikkisalin pianon voit varata yläkerran infopisteestä tai soittamalla p. 03 621 3040.
Tietoa pianoista kotisivuillamme:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/soita-ja-kuuntele-kirjas…
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kysymäsi laulu voisi olla nimeltään Laulaen kiittäen. Sen on esittänyt Leo Niemelä, ja se on julkaistu vuonna 1985 c-kasetilla nimeltä Ihmeistä suurin. Laulu on Eero Kosken säveltämä. Muussa muodossa sitä ei ole julkaistu. Sanoja siihen ei löytynyt. Aivan varmasti emme tietysti voi kappaletta kuulematta tietää, onko se oikea.
Kasetti on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Btj Finland, joka myy mm. kirjastojen aineistoa ja tarvikkeita, lienee paras materiaalien toimittaja. Heidän tuotteitaan voi selata verkossa. Linkit tuoteluetteloon ja yhteystietoihin alla:
https://proshop.btj.fi/tuoteryhma/tuotteet/1884893
http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/
Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Sillbölen kaivosten historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Helsingin pitäjän historia III - Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865 (s.289 Vuoriteollisuus 1700-luvulla: rautakaivoksia ja sulattohankkeita)
Helsingin pitäjä 1981 (s.84 Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä)
Korpinen Lauri: Käsikirjoitus Helsingin pitäjän historiaksi 2 (s. 107 Vuoritoimesta 1700-luvun jälki- ja 1800-luvun alkupuoliskolla).
Vantaan historiaa on kerätty myös nettiin http://www.tietovantaa.fi/gm/wl/newsp/vs/spages/tv/histfram.html Vantaan 650-vuotisjuhlan merkeissä. (Valitettavasti vain Kaivokselaa käsittelevät sivut eivät vielä näyttäneet olevan valmiina.) Kaupungin museo pystynee paremmin auttamaan kuvien ja esineistön...
Muistivantaan sivuston julkistaminen on lykkääntynyt kirjastojärjestelmän vaihdon takia, mutta tietojemme mukaan palvelu julkistetaan 15.6.2004. Tällä hetkellä sivustolle näyttää kuitenkin jo pääsevän, osoite siis http://www.muistivantaa.net/ . (Tai klikkaat Vantaan kirjaston sivulla olevaa ikonia).
Jos tarkoitat kysymyksessäsi sivuston sisältämää aineistoa, niin:
- Vantaa-kokoelmaan kuuluva aineisto on pääasiassa vain käsikirjastokäytössä, siis luettavissa vain kirjastossa
- muu aineisto on lainattavissa normaalisti kirjastoista
- jos teos kuuluu museon kirjaston kokoelmiin, sen voi tilata Tikkurilan kirjastoon soittamalla Tikkurilan kirjaston tietopalveluun.
Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Hei,
kysymyksessä on vaikeasti löydettävä sävellys. Siitä löytyy tietoa Pacius-seuran internet-sivuilta kohdasta "Laulut" (www.pacius.fi), mutta edes Sibelius-Akatemian kirjastosta ei löydy äänitettä kyseisestä laulusta. Nuotteja kyllä on saatavilla.
Asiassa kannattaisi vielä kääntyä kuitenkin Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen ja tarkistaa asia. Myös yhteydenotto Pacius-seuraan toisi varmasti lisätietoa.
Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…
