Hakuteos "Something about the author" kertoo,että Dalton
(s. 1948) asuu Suffolkissa, Englannnissa.
Hän on työskennellyt monissa ammateissa, tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä, mutta nyt hän elättää itsensä kirjailijana. Dalton on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä ja yksi poika.
Samoja tietoja löydät myös seuraavalta nettisivulta.
Sivulla on lueteltu myös Daltonin kirjoittamat kirjat.
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Annie_Dalton.htm
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta saat hakemalla tekijän nimellä (dalton, annie) suomenkielisten kirjojen nimiä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Kirjoja löytyy melkoisesti Helmet sanahaulla: yhdysvallat 1950-luku ja pudotusvalkikosta aineistorajaus kirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Tässä poimittuna muutamia kirjoja rajattuna vielä tarkemmin:
yhdysvallat 1950-luku muoti
Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s / Tina Skinner
yhdysvallat 1950-luku autot
Standard guide to American muscle cars / John Gunnell
American beauties : famous cars in sound and vision, Kuvateos amerikkalaisista 50- ja 60-lukujen autoista, 1 kirja (104 s.), 4 CD-äänilevyä
Crome : glamour cars of the fifties / Brian Laban
Great American automobiles of the 50s / Richard M. Langworth
yhdysvallat ruoka**
American heritage cookbook : classic regional dishes in 200 step by step recipes
I love...
Kyseessä on varmaankin Philip Ridleyn kirja Dakota (WSOY, 1991). Lisätietoja esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua9eb677c-d331-4817-b49b-c….
Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Windows Vistassa osoiterivin toiminnot ovat muuttuneet paljon aikaisemmista Windows-versioista.Pekka Malmirakeen teoksessa Windows Vista -pikaopas on selitetty tätä muutosta jonkin verran. Osoiterivillä näkyy esim. kansiotasoja (tarkoituksena on päästä siitä nopeasti halutulle tasolle).
Olisikohan mitään hyötyä sivulla http://windowshelp.microsoft.com/Windows/fi-FI/help/ddd07224-70eb-4078-… olevista ohjeista?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä....
Tutkin ensin Leimat.fi sivustoa, mutta sieltä en löytänyt samanlaisia leimoja. Kenties haarukat eivät ole suomalaisia? Tai ne eivät ole arvometallisia?
Tukesin sivuilta löytyy Nimileimarekisteri Jos S N on nimileima, se saattaa tarkoittaa joko Stig Nordmania Pohja 1992-2005 tai luultavammin Seppo Nevanrantaa Helsinki 1957-1968.
Tarvitsisit varmasti ammattimaisempaa apua arviointiin. Huutokaupat arvioivat antiikkiesineitä ilmaiseksi netissä esim. Helander, Hagelstam ja Bukowski.
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
Pitäisi tietää, minkä vuoden seteleistä on kysymys, sillä sekä markan että viiden markan seteleitä on julkaistu monena eri vuonna. Jos kuitenkin oletamme, että kysyjä tarkoittaa vuonna 1963 käyttöön otettuja seteleitä, oli niissä setelin etupuolella sarjanumero allekirjoitusten molemmin puolin. Sama periaate on yleensä ollut vanhemmissakin seteleissä. Näissä vuoden 1963 pikkuseteleissä ei kääntöpuolella ole mitään muita numeroita kuin setelin arvoa osoittavat.
Heikki Poroila
Kokeile hakea sanoilla todellisuuspohjaiset teokset, elämäkertaromaanit tai autofiktio. Rajaa sen jälkeen kohdasta genre nuortenkirjallisuus.
Voit tehdä muita rajauksia mielesi mukaan, esim. aineisto, kieli jne. Huomaa kuitenkin, että mitä enemmän teet rajauksia, sitä pienemmäksi hakutulos muodostuu.
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
