Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Valkeakosken kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Valkeakosken kaupunginkirjasto on mukana PIKI-yhteisjärjestelmässä, johon kuuluvien kirjastojen aineistoa voi tarkastella osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2. Jarmo J. Husson teosta ”Agility ABC” (Alasalmi-Husso yhtiöt, 1992) ei näytä valitettavasti olevan Valkeakosken kirjastoissa, mutta sen voi tilata Valkeakoskelle seutulainana PIKI-verkkokirjaston kautta. Seutuvarausmaksu on osoitteesta http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto… löytyvän tiedon mukaan kaksi euroa.
Valkeakosken pääkirjastosta löytyy seuraavia agilityyn liittyviä kirjoja:
Haggerty, Arthur J.: ”Koiratemppuja” (...
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Tällaisia kirjoja on julkaistu varsin runsaasti. Voisin suositella esimerkiksi palkitun Tšekkiläisen kirjailijan Milan Kunderan teoksia "Naurun ja unohduksen kirja" sekä "Olemisen sietämätön keveys"; molemmat näistä kirjoista käsittelevät elämää Itä-Euroopassa Neuvostoliiton vallan alaisuudessa, ja molemmat kirjat ammentavat vahvasti Kunderan omista kokemuksista muun muassa vuoden 1968 tapahtumista.
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Helsingissä sähkörumpujen soittaminen on mahdollista Töölön kirjastossa ja tilan siihen voi varata Varaamon kautta: https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/280 Espoossa sähkörumpujen soittoa voi harjoitella Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastossa sekä Ison Omenan palvelutorilla: https://varaamo.espoo.fi/search?search=s%C3%A4hk%C3%B6rummut Vantaalla sähkörummut taas löytyvät Tikkurilan kirjastosta: https://www.vantaa.fi/fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kulttuuri-taide-kirjastot-ja-museot/kirjaston-palvelut#tab-kirjastojen-varattavat-tilat-ja-laitteet Näiden palvelujen kautta voi varata myös muita tiloja Helmet-kirjastoista.Alle 15-vuotias voi käyttää näitä vain tiloja aikuisen kanssa. Espoossa ja Vantaalla musiikkitilojen ja...
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannassa nimekkeellä Verokalenteri. Teokset näkyvät uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot ovat katsottavissa. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1999 Verokalenteri löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, missä siihen voi tutustua.
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
En usko, että tällaista tietoa on koskaan kerätty. Nykyään se saattaisi olla laitonta profilointia. Olin itse Vantaalla töissä 35 vuotta, enkä muista törmänneeni lomakkeeseen, jossa tällaista olisi kyselty.
Voidaan myös kysyä, mitä sanalla "kielijakauma" itse asiassa tarkoitetaan. Äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä henkilökunnassa toki on, mutta ei kovin paljon. Monissa tehtävissä on molempien kotimaisten kielten kohtuullinen hallinta viranhoidon ehtona, mutta eihän se äidinkielestä mitään kerro. Useimmat yleisönpalvelutehtävissä olevat tulevat toimeen myös englannin kielellä.
Yleisesti hyödyllistä olisi tietää, mitä kieliä henkilökunta hallitsee, mutta tästäkään tuskin on ajantasaista tietoa. Tilannehan muuttuu koko ajan sekä...
