Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Kysymyksesi on kiinnostava, mutta vaikea.
Koska aiheesta ei normaaleilla aineistotietotakanta- ja internet -tiedonhauilla löytynyt mitään, eikä antiikin filosofiaa käsittelevät kirjat summittaisesti selaillen antaneet vinkkejä, kysyin asiaa muutamalta asiantuntijalta. Professori Juha Sihvola, mm. toinen kirjan Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994, Sihvola & Thesleff) kirjoittajista, ei tunnistanut ilmiötä tässä päivässä , mutta kirjoitti vastausviestissään seuraavasti:
"Antiikin aikana taas ei tunnetusti ollut sanomalehtiä ja muukin joukkotiedotus oli vähäistä, joten sanomalehtien ignoroimisen ja antiikin ihailun välinen yhteys täytyy olla vähän monimutkaisempi.
Antiikin filosofiassa oli toki suuntauksia, jotka vastustivat...
Jos haluat yhdistää jo olemassaolevaan Google-tiliisi uusia Gmail-osoitteita, mene sähköpostiisi ja valitse oikeassa yläkulmassa näkyvä värillinen pallukka, jossa näkyy nimikirjaimesi. Klikkaa sitä ja valitse "lisää tilejä".
Jos haluat luoda kokonaan uuden tilin, toimi näin:
Mene osoitteeseen gmail.com
Klikkaa "Luo tili" ja valitse käyttötarkoitus, esim. "henkilökohtaiseen käyttöön"
Syötä etu- ja sukunimesi ja klikkaa "seuraava"
Syötä syntymäaikasi ja sukupuolesi, klikkaa "seuraava"
Luo itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnus on se sähköpostiosoitteen osa, joka tulee ennen @-merkkiä. Jos valitsemasi tunnus on jo käytössä jollakulla toisella, kokeile erilaista kirjoitusasua. Voit esimerkiksi...
Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta.
Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla...
"Siru on suomalainen naisennimi, joka yleiskielessä merkitsee 'pientä sirpaletta'. Sirun alkuperäksi on esitetty myös Sirukka-nimeä, joka taas on Siirin vanha hellittelymuoto. Aikoinaan Siru-nimen yleistymistä edisti tämänniminen sarjakuva, jota julkaistiin useissa lehdissä. Siru löytyy saamelaisesta almanakasta, jossa se on 30.9.
Nimi tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se annettiin vain muutamia kymmeniä kertoja ennen vuosisadan puoliväliä. Yleistyä nimi alkoi 1960-70 luvuilla, ja vuosisadan jälkipuolella sen ehti saada yli 700 suomalaista. vuosina 2000-2005 Siruksi nimettiin keskimäärin 20 tyttöä vuodessa.
Lempinimiä: Sikke, Sippe, Sirpukka"
Lähde:
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön...
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
Lovisa on Loviisan ruotsinkielinen vastike. Loviisa on suomalais-ruotsalainen muoto ranskalaisesta Louise-nimestä, joka puolestaan on Louis eli Ludwig-nimen sisarnimi. Ludwig-nimi perustuu muinaissaksalaiseen nimeen, joka tarkoittaa maineikasta taistelijaa. Ludwig on ollut suosittu paitsi hallitsijoiden ja pyhimysten nimenä myös monien taiteilijoiden nimenä erityisesti Saksassa (esim. Ludwig van Beethoven). Nimen suosiosta kertovat myös sen monenlaiset muunnokset eri maissa.
Suomalaiset Loviisat, kuten myös Loviisan kaupunki ovat olleet Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan kaimoja. Loviisan ja Lovisan nimipäivää vietetään Suomessa 25.8.
Lähteet ja lisätietoja: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suuri etunimikirja (Pentti...
Hei
Tarjoilija on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ravintolapalvelun koulutusohjelman suorittaneen henkilön ammattinimike.
Viinuri on miestarjoilija alkoholia tarjoilevassa ravintolassa.
Sommelier on ravintolan viiniasiantuntija.
Nämä ovat kuitenkin jollakin tasolla myös toistensa synonyymejä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarjoilija
https://www.suomisanakirja.fi/
Kaipaamasi runo löytyy Aale Tynnin opettavaisesta lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava, 1958). Runo on nimeltään ”Mikko Kettu saa kyytiä”, ja se löytyy kirjan sivuilta 15–18. Kirjassa on useita muitakin eläinaiheisia runoja.
Laulun nimi on "Paras kukko" ja tähän kansansävelmään on sanat tehnyt Maija Konttinen. Laulu löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: Ingman, Olavi, Laulu ja soitto.1957, WSOY. Parviainen, Lauri, Pienten lauluja. 1980, WSOY. Matin ja Maijan laulukirja. 1990, Kokonuotti (vain sanat). Lasten toivelaulukirja.1994, Fazer musiikki (sovitettu sävel).
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Jukka Pekkarisen kirjassa Kansantaloustiede tuotantomahdollisuuksien käyrä on selitetty hiukan selkeämmin kuin Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantomahdollisuuksien_k%C3%A4yr%C3%A4 ).
Kirjassa sanotaan: "Kullakin hetkellä on käytettävissä tietty määrä tuotannontekijöitä ja tietyt tekniikat. Jos talous käyttää kaikki tuotantomahdollisuutensa, sen sanotaan toimivan tehokkaasti. Jos taas osa tuotannontekijöistä on käyttämättä tai niitä ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla, talous toimii tehottomasti.
Tämän seikan valottamiseen voidaan käyttää tuotantomahdollisuuksien käyrää, joka osoittaa, mitä määriä eri tuotteita talous voisi valmistaa."
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Nimi Dina (Diina)´oikeus´ tulee hepreasta. Dina oli Jaakobin ja Lean tytär. Nimen hepreankielinen asu on דִינָה
Lähde: Kuka on kukin Raamatussa. 1996 Oy Valitut Palat.
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa ”Linnunradan käsikirja liftareille”
kirjasta ns. 5-osainen trilogia, johon sisältyvät seuraavat osat:
1. Linnunradan käsikirja liftareille
2. Maailmanlopun ravintola
3. Elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki
4. Terve ja kiitos kaloista
5. Enimmäkseen harmiton.
Samalla tavalla on jaoteltu Yle Tallennepalvelun kuunnelma cd-äänilevyversiona:
1. Linnunradan käsikirja liftareille, 2 cd-äänilevyä
2. Linnunradan käsikirja liftareille: maailmanlopun ravintola, 4 cd-äänilevyä
3. Linnunradan käsikirja liftareille: elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki, 3 cd-äänilevyä
4. Linnunradan käsikirja liftareille: terve, ja kiitos kaloista, 3 cd-äänilevyä
5. Linnunradan käsikirja liftareille:...
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
